Sain vihdoin valikoitua ja hankittua hyvän kameran! (Superjee!)
Jatkossa voitte odottaa Neulakolta tarkempia, värikylläisempiä ja kaiken kaikkiaan parempia kuvia.
Tavoitteena on, etten joudu enää kirjoittamaan perinteistä ”kuva on tosi huono mutta” – pahoittelua, joka on ollut täällä vähän hävettävän yleinen.
Nyt kankaiden ja lankojen ihanat värit pääsevät paremmin oikeuksiinsa ja museoesineistäkin pitäisi saada tarkempia ja zoomatumpia kuvia.
Ostin Canon Powershot G11:n, jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat kyky ottaa kuvia huonossa valossa (museot) ja hyvä makrotoiminto (käsitöiden kuvaaminen)
Ylimmässä kuvassa on tämänhetkinen yksi projektini. Voitin vuodenvaihteessa maanmainion Billy and Charlie-tinakaupan FB-sivun kilpailusta valitsemani tuotepalkinnon. Halusin besantteja, eli metallisia vaatteeseen kiinni ommeltavia koristeita. Ne ovat harmillisen harvinaisia keskiaikakauppiaiden valikoimissa. Olin surffannut koko internetin, yrittänyt tehdä niitä itse (hyvin puutteellisilla metallityövälineillä=tulos muistutti junan alle jäänyttä sorsanjalkaa) sekä ollut menossa työpajaan joka harmillisesti peruuntui. Ja nyt posti pudotti koristeet postiluukusta. Niitä oli lisäksi paljon enemmän kuin olisin ikinä osannut toivoakaan: 96 kappaletta!
Ompelin ne tähän päällysmekkoon. Siinä on ollutkin hommaa. Ennen viikonloppua pitäisi ehtiä ommella kuusi pientä tinaista lehteä. Otan viikonloppuna kuvia koko asusta. Besantit näyttävät kyllä jo nyt erittäin hyvältä, mutta uskon että todellisiin oikeuksiinsa ne pääsevät kynttilänliekin valossa.
****
Guess what I have?
I finally acquired the real and proper camera I’ve been talking about! (Hooray!) From now on you can expect brighter, more realistic, more colourful and just downright better pictures from Neulakko. I hope I’ll never have to give you the usual excuse of ”the pics are really poor but I took them with my phone” which I’ve had to write more than I woudl have wanted in the past. Now I can do justice to the lovely colours in the yarns and fabric! And the museum pics will be less blurry and zoomed much closer than before.
My camera is a Canon Powershot G11. I adore it. I prize the good macro (for taking closeup pictures of projects) and the zoom (for good museum pictures).
The picture on the top shows one of my current projects. I won Billy and Charlies (known for their great pewter goods) facebook fan page contest around new years. I got to choose a product of my liking and opted for the bezants. Bezants (aka metall dress ornaments that are sewn onto the fabric) have been notoriously hard to find. I haver surfed preactically the entire internet, tried to make some (with practically no metalwork tools=utter disaster) and enrolled in a workshop which then got cancelled. And now, finally, the bezants arrived via my mailbox. And there were much more than I had anticipated- a whopping 96 of them!
That has been quite a bit of sewing. Now there’s only six more to go before the weekend. I’ll post pictures of the finished outfit next week. I’m adding the bezants to this overdress. They look really good together, but I expect the bezants to be at their best in candlelight.
Fanisivu kuulostaa jotenkin tosi pompöösille. Mutta olen huomannut ihmisten roikkuvan nykyään vähemmän blogeissa ja enemmän Facebookissa. Ajattelin, että FB-sivun kautta FB-käyttäjien olisi kätevää seurata päivityksiä.
Eli jos ryhdyt faniksi, Neulakon uudet kirjoitukset tulevat näkyviin oman etusivun uutissyötteessä, eikä niitä tarvitse käydä kurkkimassa erikseen. Näppärää, vähän niinkuin syötteenlukijaa käyttäisi.
Naamakirjaan rekisteröitymättömillä ei ole kuitenkaan syytä huoleen. Neulakon sisällöt ovat ja pysyvät täällä kaikkien nähtävillä, riippumatta siitä mihin sosiaaliseen mediaan on rekisteröitynyt tai ollut rekisteröitymättä. :)
A fan page sounds awfully pompous, but I thought it may come in handy. I’ve noticed that people hang around a lot more in Facebook than they browse blogs these days, so I thought it would be convenient if Facebook users could follow the updates via Facebook.
So, signing up as a fan means you’ll get a notice of the updates to Neulakko onto your newsfeed on your front page in Facebook, which may be handy if you don’t use a RSS-feed reader or something similar to keep up on your favourite sites and blogs.
However, those not on Facebook need not worry, all the content will remain here where it is and business will carry on very much as usual. So no discrimination for those not on FB!
Tukholmassa pyörivien on syytä huomata, että keskiaikamuseo Medeltidsmuseet on taas avannut ovensa pitkän ja perusteellisen remontin jälkeen. Remontin etenemistä on voinut seurata Medeltiden i tiden – blogissa, ja sen perusteella uusi näyttely vaikuttaa näkemisen arvoiselta. Ja Medeltidsmuseetin museokaupasta olen aina tykännyt. (Lukuunottamatta niitä kehnoja Sofias Atelje- kaavavihkosia, siis.)
Pistoksissa-blogissa taas raportoitiin mainioita kirjauutisia The Medieval Broadcloth sekä NESAT X -kirjojen ilmestymisestä. Molemmat ovat sarjassamme pakko saada, varsinkin kun hintakaan ei ollut lähellekään sitä, mitä pelkäsin. NESAT X on kooste taannoisen tekstiilikonferenssin esityksistä. Seurasin niitä verkon välityksellä vuonna 2008 ja siellä oli kyllä mielenkiintoinen esitys toisensa perään! Seuraava NESAT pidetään näillä näkymin ensi vuonna Saksassa. Jos se on avoin muille kuin siellä tutkimustaan esitteleville, siinä olisi kyllä varsinainen riemuloma. Harkitsen! Piia tietää myös kertoa Aboa Vetuksen tulevista näyttelyistä ja uusista tutkimuksista. Käykää lukemassa.
A stich in timen kautta löytyy uusin Dragtjournalen, joka sisältää paljon kiinnostavia artikkeleita (tanskaksi). Uusimmassa numerossa on Else OstergÃ¥rdin hyvä artikkeli pellavan historiasta, Camilla Luise Dahlin juttu kelloista ja kulkusista keskiaikaisena asusteena ja lisäksi Linda Rosendahlin artikkeli vaatemaininnoista 1400-luvun tilikirjoissa. Hyvää kamaa!
Medium Aevum Hollolense eli Hollolan keskiaikaseura järjestää helmikuun lopulla syventävän kaksipäiväisen keskiaikapukukurssin, jossa opettajana olen minä. Kurssi on avoin kaikille ja ymmärtääkseni tilaa vielä on. Ohjelma tarkentuu tässä lähiaikoina (eli toiveita otetaan edelleen vastaan), tarkoituksena on käydä läpi asukokonaisuuden rakentumista, käsinompelua ja räätälitekniikoita, kaavoitusta hämärien arkeologisten lähteiden pohjalta yms.
###
If you visit Stockholm in Sweden, go see the new and renovated exhibition at the medieval museum Medeltidsmuseet. The renovation has been followed in the Medeltiden i tiden -blog, and from what you can see from there, it seems like a worthy visit. And I’ve always enjoyed the museum shop at Medeltidsmuseet. Well apart from those no-good Sofias Atelje -Â pattern booklets, that is.
Piia at Medieval Wardrobe Unlock’d has also some news on books and museum exhibits to come. I think I absolutely have to have both The Medieval Broadcloth as well as the NESAT X book. I’m glad they turned out to be less expensive than I was afraid they’d be. I followed the NESAT conference online back in 2008 and it was fascinating. NESAT XI is scheduled for next year in Germany. If they’ll hold an open conference again (i.e. one doesn’t have to present a paper in order to attend) I’ll certainly consider attending. In my book, that’d make a fantastic holiday.
A stich in time points to the latest issue of Dragtjournalen. It has (in Danish) several articles of interest. There’s Else Ostergards article on the history of linen, Camilla Luise Dahls article on bells other jinglies as as a medieval accessory and Linda Rosendahls article on clothes in 15th century account books. Good stuff!
Medium Aevum Hollolense is hosting a 2 day course on medieval dress, taught by yours truly. We’ll cover some tailoring techniques, pattern drafting, handsewing and have a good look at the different items of clothing that a medieval set of clothes consists of. At least all this. Ideas are welcome and there’s still space on the course too (I think).
Brysselissä ja Bryggessä oli mainiota. Varsinkin Brygge oli keskiaikaharrastajalle aivan uskomattoman mahtava paikka. Vanha kaupunki oli eheä ja näyttävä keskiaikainen kaupunkikokonaisuus ja kanavien halkomana lisäksi tietenkin todella kaunis (myös hirveässä kylmässä ja sateisessa säässä). Bryssel varsinaisesti ole kauneudestaan tunnettu, mutta sielläkin on paljon nähtävää.
Ennen matkaa sain hyviä vinkkejä siitä, mitä kannattaa käydä katsastamassa. Niiden avulla tein varsinaisen supermuseokierroksen: Brysselissä kävin kansallisessa historiallisessa museossa eli Koninklijke Musea voor Kunst en Geschiedenis:ssä, Bryggessä kävin Arkeologisessa museossa,Gruuthusissa, beguiiniluostarissa ja kaupungintalolla sekä kurkkimassa kirkkoihin. Lisäksi varasin aikaa kaupungilla kiertelemiseen. Melkein jokainen talo oli ihastuttava ja kiinnostava. Bryggessä historiaa on joka nurkan takana, välillä aika yllättävissäkin paikoissa.
Bryggessä on myös liuta museoita, joissa on nähtävillä ”flaamilaisia primitiivejä”, eli taideteoksia maalareilta kuten van Eyck ja Memling. Päätin tällä kertaa kuitenkin keskittyä enemmän esineistöön ja jättää maalaustaiteen toiseen kertaan. Museokaupasta otin seuraavaan kertaa varten hyvän kirjasen näiden taiteilijoiden tuotannosta. Samalla reissulla tarttui mukaan myös Heilig en Profaan , joka on osoittautunut mainioksi ostokseksi. 1000 keskiaikaista tinamerkkiä, sekä uskonnollisia että maallisia (kuten nimestä kuulee) sekä erinomaisia artikkeleita näistä. Kirja on hollanniksi paria tekstiä lukuunottamatta, mutta kyllä siitä kovapäisenä ottaa selvän. Kirjasarjan kakkososa pitää kyllä joskus ostaa, ehdottomasti.
Museoissa tulee otettua kovasti kuvia ihan omaksi ilokseen ja tavallaan muistiinpanoiksi. Tässä reissulta jotain kohokohtia. Enemmänkin kuvia on, mutta ihan vielä en ole varma laitanko niitä Neulakon galleriaan, koska olen vähän kypsänä tuohon galleriasovellukseen ja mietin sen vaihtamista kokonaan uuteen. (Gruuthusista ei kuvia, sillä siellä oli kuvaaminen kielletty.)
******
I had a blast in Belgium, mostly thanks to the great tips I got on what to see. I visited both Brussels and Bruges. Especially the latter is a great place to visit for any medieval enthusiast. The whole town is lovely, it was great to just walk around, go ooh and aah next to almost every other building in the Old town. Even the awful weather didn’t dull the charm of the canals, the buildings and the winding streets. The thing about Bruges is that there’s history lurking everywhere.
I did a supertour of the museums. In Brussels I went to the National History Museum, which is very nice, although the textiles room with the english embroidery I had expected to see was unfortunately closed (for repairs?). They had some very nice aquamaniles, candle holders, ivory mirror casings, a beautiful crown etc.
In Bruges I made a decision to save the works of the flemish primitives like Memling and van Eyck for another visit and concentrate on objects and buildings instead of works of art. I went to the Old town hall with 1370s sculpted consoles (replacements on the outside walls, some of the originals on display inside) With a very amusingly pompous neo-gothic interior, with some actual gothic bits too. I also visited the Archaeological museum; I think I enjoyed the shoe display the most – they had a very interesting leather patten and possibly the prettiest medieval shoe I’ve ever seen on display (see below). And good ceramics as well! it would have been nice would there have been more info on the objects available (dating, where they had been found etc), but I did appreciate the way the display had been built up, I think especially child visitors would appreciate it.
Then I went to the Gruuthuusemuseum, once a dwelling of a well-to-do 15th century family, the building itself is worth seeing. The private chapelroom in the Onze Lieve Vrouwekerk accessible by a small bridge from the house is quite likely the height of medieval luxury. Some nice things on display too, i.e. opus anglicanum liturgical embroidery and carved devotional tablets made out of ivoryas well as nice everyday items like tripods and other cooking related items.
The Museum shop had the Heilig en profaan-books on pewter badges, I got the first one, which was a very good purchase. The book covers 1000 medieval pewter badges (both religious and secular, as the name says) and has some very insightful articles on them as well. It’s mostly in dutch with some english text, but with a bit of effort I can make out what the dutch text says too.
I also saw some of the Onze Lieve Vrouwekerk, of which I got a small peek, on sunday most of the churches were in use and not accessible to tourists. On Sunday I also visited the beautiful Bequinage.
I took quite a bit of pictures and here are some of the highlights. I don’t know when or whether I’ll post most of them into the gallery – I’m not very satisfied with the gallery programme I’m running now and am looking for a new, better one. So perhaps I’ll decide what to do with the gallery first and then upload all the pictures. (No pictures from Gruuthus, since pics weren’t allowed)
Klikkaa pikkukuvat isommiksi / Click on the thubnails to enlarge
Historiallisen museon parhaita paloja / National History museum highlights:
Pronssinen aquamaniili eli käsienpesukannu Phyllis ja Aristoteles-teemalla / Bronze aquamanile with Phyllis and AristotelesNorsunluinen peilin kehys, luultavasti valmistettu ranskassa / Ivory mirror casing, probably of french originKruunu, huomaa palarakenne / Crown, hinged construction
Patiini, joka oli nahkasta mutta ei kerrostettu / Leather pattern, not layeredKaunein keskiaikainen kenkä jonka tiedän / The prettiest medieval show I've seen this farIhanan kengän kaunis profiili / Pretty profile of pretty shoe, no dating
******************************
Näitä sanottiin paistinpannuksi / These were labeled as a frying panKukkaro, jossa samanlainen tinaniitti kuin vyössäni / Purse, with a similar pewter fitting that on my belt
Kävin Bryggessä museohoppaamisen välissä keskusaukiolla kahvilla. Kahvilan naistenhuoneesta tein yllättävän löydön: Siellä oli takanreunus, jota koristaneessa veistoksessa oli nainen O:n muotoisessa ryppyhunnussa. En juksaa! Bryggessä historia vaanii kaikkialla.
Amid all the museumhopping, went for a coffee at a cafe close to the Belfry, used the ladies room and in there I discovered a mantelpiece, with sculptures – one of which appeared to be a woman in an O-shaped frilled headdress. I kid thee not! in Bruges, there’s history everywhere!
Naisten vessa ja takka / Ladies room w. fireplaceRyppyhuntu sivulta / Frilled headdress sideRyppyhuntu edestä / Frilled headdress front
Pakenin talviankeutta lomalle – tosin poikkeuksellisesti paikkaan jossa ei ollut yhtään kiinnostavaa museota. Välttyäkseni tylsistymästä rantaelämän, auringon trooppisten cocktailien, dragshow-kikkaloinnin ja muun vastaavan keskellä otin tietenkin työn alle pienen matkaprojektin.
Hyvä matkaprojekti kulkee mukana kevyesti, etenee riittävän hitaasti ja on koukuttava. Kolme sanaa: saksalainen laskettu työ. Eli kirjonnan Tetris. Näin kauan kestin kärvistellä, ennenkuin aloitin uuden työn viime kesänä valmistuneen pussin jälkeen.
Kuvio on mainiosta medieval Arts and Crafts blogista, Kathy Stormbergin taitavasti pyhän Ursulan reliikkirasiasta jäljentämä. Kuvio on uskomattoman sievä ja mikä parasta, selkeä ja helppo tehdä. Materiaalina on taas Elsebetiltä hankittu villa, punainen lanka on värjätty värimataralla, sininen morsingolla ja keltainen on itse värjäämääni horsmalla värjättyä villaa. Keltaista lankaa oli niin vähän ja valkoista paljon, että tein omaan työhöni hieman mallista eroavat värivalinnat. Mutta hyvältä näyttää näinkin!
Arvatkaa, mistä erottaa keskiaikaharrastajan biitsillä?
Etsi biitsiltä keskiaikaharrastaja / Spot the medievalist on the beachKirjonnan alku lähikuvassa
Tällä viikolla matkatyölle on taas tarvetta. Lähden Belgiaan työn merkeissä loppuviikoksi. Onko kellään hyviä museovinkkejä Brysselin lähialueelta? Mitä kannattaisi nähdä?
*****
I escaped the dreary winter for a little holiday – however this time my destination completely lacked interesting museums. In order to save myself from getting bored amid all the beaches, sun, tropical drinks and dragshows, I packed a new travel project with me.
A good project for travelling is light, packs easily, isn’t too fast to complete and is reasonably addictive. In short: german counted thread embroidery.
I managed to stall myself this long from starting a new project after the bag I finished last summer. This time the pattern is by the talented Kathy Stormberg of Medieval arts and crafts, the original is from a reliquary box connected with saint Ursula. It’s beautiful and very fun to work on. The colour choices are a bit different, much due to me having very little yellow thread left. The yarn is wool I bought from Elsebet, the red is dyed with madder, the blue with woad and the yellow is dyed by me, using fireweed. I love the colours.
I found that embroidery is very well suited for the beach – can you spot the medievalist in the picture above? :)
This week there’ll be more travel for travel projects – I’m off to Belgium. Does anyone have any good hints on museums/things to see in the Brussels/ Bruges areas? I’ve already seen the numerous Manneken Pis-outfits in the Brussels City Museum several times and am now ready for something more interesting!
Hyvää uutta vuotta ja kiitos menneestä vuodesta kaikille Neulakon lukijoille!
Toivottavasti ensi vuosi on yhtä täynnä mukavia käsityöhetkiä, inspiroivia museovierailuja, kiintoisia tutkimuksia ja hauskoja tapahtumia! (Jos merkit pitävät paikkansa, ensi vuonna ei tapahtumista ole pulaa ainakaan kesällä. Viikonloput ovat jo alkaneet täyttyä.)
Ensi vuodelle on myös erinäisiä suunnitelmia Neulakon suhteen, mutta niitä en ihan vielä paljasta. :) Mutta kysyisin teiltä toiveita: mitä haluaisitte lisää? Mikä olisi hyödyllistä? Tykkäisittekö esim. palautelomakkeesta, kysymys-vastaus-palstasta? Haluatteko seurata Neulakkoa vaikka Facebookissa? Twitterissä?
Koska tietokoneen ja puhelimen (=kameran) yhteistyö takkuaa, en valitettavasti voi tarjota kuvaa joulukäsitöiden etenemisestä. Ns. takki/mekko on kuitenkin hyvässä vauhdissa, hihoja vaille koossa ja saumat käännettynä. Tässä kuva tämän vuoden yhdestä innostavimmasta museovierailusta – visiitistä Victoria and Albert-museon Textiles study hall:iin.
Kuvassa levyllinen saksalaista laskettua työtä. Oih!
Seasons greetings to all the readers of Neulakko! Thank you for the past year (during which I’ve often been really glad I started blogging in two languages – I’ve been surprised by the amount of international attention! *blush & smile*)
I hope the next year will be as good to you all as the past one has been for me – with lots of crafts, inspiring museum visits, new research and fun events.
I have some plans for Neulakko next year (which I’m not revealing yet) – but I’d also like to hear your opinions: what would you like to have more of? What would you enjoy? a feedback/contact form? Q&A? Neulakko on Facebook? Twitter?
Because my computer and my phone (=camera) are not co-operating, I cannot post a pic of the progress on my warm dress (with jacket-like qualities) – instead here is a picture of the great time I had at the Victoria and Albert Museum Textiles Study hall – probably the best museum visit this year. A frame full of german counted thread embroidery! Sigh!
Näin talven pimeydessä käsityöt maistuvat. Joidenkin silmissä homma saattaa vaikuttaa jopa addiktiiviselta. Täältä kannattaa katsoa varoittava tarina siitä, miten helposti voi lipsua käsitöiden tielle. Pian sitä huomaakin asuvansa villakasojen keskellä ja jumittavansa hartiat neulakinnastelulla.
Jos on onnekas, saa käsitöissä paljon kissa-apua, eli kankaan kimppuun hyökkäämistä, nuppineulojen vaanimista, tassujen tunkemista saksien väliin yms. Kissa-apu oli muuten tunnettu jo keskiajalla. Siitä on kuvakin tässä käsikirjoituksessa (British Library, Stowe MS 17, Folio 34r).
Tällä hetkellä olen tilassa, jossa työn alla on vähän liian monta juttua yhteen postaukseen. On lämmin mekko, on sekopäisyydessään mahtava lautanauhaprojekti, yhdet neulakinnassukat ja sitten sellainen ihan pieni kirjontajuttu. Eh. Pitäisikö keskittyä yhteen juttuun kerralla? Toisaalta on hyvä että aina löytyy sopiva käsityö eri tilanteisiin. Toiset vaativat tilaa, toiset taas keskittymistä.
Suurin projekti on varmaankin se lämmin tak..eikäkun päällysmekko. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman lämmin vaate, joka olisi kaikenlaisen ulkoilmapuuhastelun kannalta viittaa kätevämpi. Alunperin himoitsin takkia, mutta tutkimustyö veti vesiperän, tavallaan. Miehillä on takkeja, mutta ainakin testamenttien perusteella viitat tuntuvat olleennaisilla se ulkovaate. Toisaalta niissä mainitaan myös vaatteita, joista ei tiedetä millaisia ne ovat olleet. Ja osa näistä mysteereistä on teoreettisesti voinut olla takinkaltaisia vaatekappaleita.
Päädyin lopulta tekemään edestä alas asti napitetun päällysmekon, joita ainakin takuuvarmasti oli. Tästä lämpimästä mekosta on tulossa hyvin yksinkertainen ja edestä maahan asti napitettu. Missä oikeastaan menee takin ja edestä napitettavan mekon raja? Päällinen on harmaata Naturtuchesta tilattua värjäämätöntä villaa, vuori on krapinpunaista (jossain valossa oranssia) ohutta villaa Matan Tekstiilistä. Takin kappaleet ovat koossa, hihat puuttuvat ja tietenkin ne napit.
***
In the winter darkness, what else to do than work on projects? And as far as darkness goes, we have loads. Today, we have 6 hours 15 minutes of ”daylight”. And that’s daylight in parentheses, since because of the weather you only get a few hours of actual daylight per month, the kind where you actually see the sun. If it wasn’t for the projects, this time of year would be really unbearable.
That’s why I’ve been *ahem* getting carried away. Right now there is almost too much going on to write about. I’m working on a very warm dress, a slightly insane yet fun tabletweaving project, another pair of needlebound socks and a little klosterstitch embroidery project. There are perks to not limiting oneself to just one thing at a time: you always find the right project for the occasion. Some projects take up space, others require a lot of concentration.
The biggest project is the warm jack.. I mean overdress. My goal is to make a very warm garment for chilly winter days as well as cooler nights in spring. I want to have something warm that would still be more practical than a cloak. I originally tried to go for a jacket, but my research came with up with no rock-solid proof of jackets for women. Written sources do mention items of which we don’t know what they actually looked like that may well have been something jacket-like, but we don’t know. However, there are examples of overdresses that button all the way down to the hemline. And that is practically like a long coat. So I went with that.
My dress is going to be very simple in cut, buttoned all the way down the front. (buttons, yay!) The outer layer is a gorgeous grey undyed wool from Naturtuche the lining is a thin madder-shade wool from a local store that is red/orange, depending on the light.
Tämän vuoden elävöitykset on nyt elävöitetty. Kiva vuosi sai arvoisensa päätöksen: viikonloppuun mahtui joulumarkkinaa, hehkuviiniä, herkullista ruokaa, tanssia, hyvää seuraa ja liian paljon neulakinnastelua. Viikonloppuna tuli myös muisteltua menneitä. Tämä tapahtuma nimittäin merkkasi sitä, että olen harrastanut tätä metkaa juttua viisitoista vuotta.
Joskus mietin, millaista elämä olisi jos en olisi tähän ikinä ryhtynyt. Olisin enemmän viikonloppuja kotona, tekisin ehkä vielä enemmän töitä. Kaapeissa ja kirjahyllyssä olisi enemmän tilaa. Olisin monta kokemusta ja taitoa köyhempi. On aivan vaikeaa kuvitella elämää ilman niitä rakkaita, mahtavia ja inspiroivia ihmisiä joita olen tämän harrastuksen parissa tavannut. Enkä taatusti olisi tarttunut minkäänlaiseen käsityövehkeeseen ilman keskiaikaa, vaan antaisin edelleen koulukässän traumaattisuuden painaa. Kauhistus.
Vuoden viimeisen tapahtuman jälkeen päätin vuosihuoltaa varusteita.
Puuastioille öljyä, kengille ja nahkapulloille vahaa ja niin edespäin.
Lisäksi hakkasin lyhdyn pohjalta noin kolme senttiä mehiläisvahaa ja steariinia. Plussapuolena on, että lyhty on taas käyttökelpoinen. Miinuksena se, että olen kyynärpäähän asti noessa. Ensi vuodelle lupaan, etten tosiaan enää ikinä anna kynttilän löröttää lyhtyyn. Näkis vaan.
***
And that was the last event for this year: candlelight, great food, mulled wine, shopping, excellent company, even some dancing and definately too much needlebinding (from my shouders’ point of view anyway). There was also quite the bit of going down memory lane, since this event marked my fifteenth year with this hobby.
Sometimes I wonder what my life would have been like if I’d never gotten into living history. I’d spend more weekends at home, maybe work even more than I do now. I’d have more space in my cupboards, basement and bookcase. I’d lack many experiences and skills. Most of all, it’s almost impossible to think of life without all the dear, important and inspiring people I’ve met in this hobby. And I probably also would not have picked up any kind of handicraft, being too traumatized by my history of handicrafts failures a school. How awful would that be?
After the event, I gave my gear a little tender loving care.
I waxed my shoes, my leather bottle, oiled my wooden dishes etc.
I also chiseled about 3 cms of beeswax, stearin and soot from my lantern. On the plus side, I can use the lantern again. The drawback is I now have soot up to my elbow. An early promise for the new year: never letting the candle bleed into the lantern.
Jeee! Neulakko löytyyy jälleen Googlesta – nopeammin kuin oletin! Kiitos kaikille tänne linkittäneille. Nyt on selvitty hakkeroinnin kiusallisimmasta seurauksesta.
Sitten voikin miettiä, mitäs seuraavaksi. Edellisestä idealistauksesta onkin reilu vuosi aikaa. Tässä katsaus sen tilanteeseen:
Vihreän päällysmekon tuunaus : napit, silkkinyöriä, taskuaukot ja mahdollisesti tippetit. (Kuva valmiista mekosta)
Ryppyreunainen (frilled/kruseler) huntu. Olen nyt vihdoin keksinyt, miten sellaisen voisi tehdä. Otan pellavaa mukaan kokousmatkalle ja pistän projektin käyntiin kuun lopussa. (Kuva valmiista hunnusta)
Lusikkatuppi! Olen viime aikoina kiinnostunut lusikkatupeista eli lusikoiden nahkaisista säilytyskoteloista. Kuulette niistä varmaankin lisää. Olen ystäväni kanssa valmiina pieneen nahkatyöpajailuun, kunhan saamme kuvia Tukholman keskiaikamuseosta. Teemme jonkinlaisen version Helgelandsholmenista löydetystä 1300-luvun lusikkatupesta, jonka saa tarvittaessa vyölle roikkumaan. (Tämä on vielä mietintämyssyssä. Sen tupen rakenne on jotenkin mahdottoman hankala hahmottaa. Sain kyllä museosta pyytämällä siitä hyviä kuvia.)
Kirjontaprojekti luostaripistolla ja ohuilla villalangoilla, pitäisi keksiä sopiva kuva-aihe. Teen varmaankin kirjotun pussukan. (Tuli valmis pussukka, mutta ei luostaripistolla)
Jos olisi sopivaa villaa käsillä, olisi mukava tehdä intarsiatyö, ehkä tyyny tai jotain. (Ei ole ollut sopivaa villaa eikä riittävää inspistä tähän hommaan)
Ne kengät! (valmiiksi leikattuna) (No aargh, arvatkaa vaan onko kengänompelu hotsittanut. Olen kyllä ostanut yhdet kengät tässä välillä :))
Uusi Birgittamyssy olisi myös kiva tehdä, kirjoa sitä yms. (Näitä on tässä välissä tehty jo kaksi, tässä kuva ensimmäisestä.)
Viitan korjaaminen (Tehty, mutta ehkä sitä voi vähän vielä säätää lisääkin)
kahdet uudet sukat (on jo valmiiksi leikattuna ja aloitettuna) (Yhdet uudet sukat on tehty, samoin ekstrana neulakinnassukat.)
Aika paljon juttuja. Ja näiden lisäksi opettelin tekemään lautanauhaa sekä tein vielä helvetinikkunamekon ja essunkin. Melko tuottoisa vuosi, vaikka aina sitä käsin pipertäessään ajattelee tekevänsä kaiken mahdollisimman hitaasti ja saavansa harvoin valmista. Lopputulema: hukun näihin keskiaikaromppeisiin, vaikka miten yritän kuhnia niiden valmistamisen parissa. (Ja joo, ennenkuin joku ehtii kysyä, mulla on muitakin harrastuksia. Ja ystäviä. Ja elämä.)
Nyt mielessä olisi:
Lämmin mekko paksusta villasta. Vielä ehtisi talven tapahtumiin ja on keväälläkin kylmää, varsinkin leireillä.
Uudet letit itse käsitellystä pellavasta ja niille lautanauha
Uusi neulatyyny (pieni juttu, mutta tarpeellinen)
Uusi ryppyhuntu uudella tekniikalla, mutta tämä vaatii todennäköisesti tosi ohuen hamppukankaan hankkimista.
Ohut villamekko kesää varten. Olisi kiva kokeilla Moy Bog-mekon mallia joskus.
Jokin asuste, jossa olisi kulkusia. Mulla on kourallinen kivoja kulkusia, muttei paikkaa laittaa niitä.
Tyynyliina telttaan
Lisää neulakinnastelua
Omituinen laskostettu mekko yhdestä tanskalaisesta haudasta
Näissä riittänee hetkeksi puuhaa. Nyt hommiin.
****
Yay! Neulakko is back on Google listings! This means I can be found on google again. A big thank you to everyone who has linked here in the mean time. Now even the most annoying consequence of being hacked is over and done with.
All that finally sorted out, now is a good time to think of what to make next. I did my last list of prospective projects a little over a year ago. So far, I’ve checked off eight items from my original listing of eleven.
I have made:
detachable buttons, fitchets and tippets to my green dress
a frilled veil
an embroidered bag
two caps ala St. Bridget
hose
a new underdress
fixed the hem of my red dress
fixed my cloak (sort of)
Pictures of these and other things (last year I made an overdress and an apron I didn’t list) can be found here.
Still waiting:
shoes (they’re cut out already, I just do not like sewing thick leather)
intarsia
a spoon case (I have great pictures that I got from the museum, but the construction is so very hard to figure out.)
Actually it’s surprising how much I’ve made in a year. Making everything by hand often feels really slow. However, it seems that it isn’t. Paying attention to detail will at least stall the eventual outcome somewhat. That is, me running out of space at home. (And yes, before someone asks, I do have other hobbies too. And friends. And a life.)
This year’s list has:
A warm dress made of thick wool. There is still a lot of winter ahead and the spring can be chilly too.
New cornettes made with the linen I processed a while ago and a tablet woven band to go with them
A needle cushion (small, yet practical )
Trying out a new techinque for a frilled veil. I probably need to find even thinner material for this one. Hemp, maybe.
A thin wool dress for the summer. I’m tempted to try out the Moy Bog-pattern.
Some accessory with bells. I have a bunch of nice jingle bells, but nowhere to put them.
A pillowcase
More naalbinding
A strange pleated dress, inspired by a danish tomb
Valmiit sukat pitkien sukkien päälle puettuna, kenkä ja patiini sekä epäluuloinen kissa
Sukat ovat valmiit, ihanat ja lämpimät. Testasin niitä housusukkien päälle puettuna kenkien ja patiinien kanssa. Justus-kissa suhtautui epäluuloisesti, mutta muiden mielestä ensemble oli onnistunut. Viikon päästä pääsen testaamaan lämpimyyttä tositoimissa.
Sukan suussa on pikkuisen ristikkokirjontaa
Koristin harmautta ristikkokirjonnalla. Kuvassa taas erikoinen valoitus kiitos kännykkäkameran. Tällaista kirjontaa on yleensä lapasissa. Punaista väriä on löydetty ns. Coppergaten sukasta, mutta siitä ei ole voitu sanoa, onko kyseessä kirjonta vai punainen neulottu kerros.
Sukan kärkeen tein hilpeän piipan, jonne mahtuu housusukan kärki
Nyt työn alla on jo toiset sukat. Helsinkiläisille tiedoksi, että tämä mainio saksalainen neulakinnaslanka on poistumassa Hakaniemen hallin Vihreän vyyhdin valikoimista (plää!) ja on loppuunmyynnin ajan alennuksessa. Hinta oli muistaakseni kuutisen euroa ja värivalikoimaa on erilaisissa lampaan sävyissä – ruskeaa, valkoista ja kahta eri harmaata. Ostin omaan varastoon harmaata ja lisäksi hieman valkoista. Toiveena on päästä värjäilemään sitä ensi kesänä.
Langan ainoa harmillinen piirre on, ettei sitä ole käsitelty villansyöjäötökän karkoitusaineella, toisin kuin suuri osa langoista ja kankaista nykyään. Siksi olen pakannut uudet sukat visusti erilleen muista keskiaikakamppeista, etteivät ne houkuttele paikalle villansyöjiä. (Joita onneksi tässä talossa asuessa ei ole vielä ollut, kop kop). Tuntuu hieman neuroottiselta, mutta tässä elämässä on tullut investoitua aika paljon nimenomaan villaan. Infestaatio olisi paha paikka.
Tietääkö muuten joku, saako sitä myöhemmin lisättävää karkotusainetta ostettua muualta kuin Wetterhoffilta?
*****
Here are the finished socks! They’re warm and lovely. I tried them out with hose, shoes and pattens. My cat Justus was rather suspicious of my activities, but everyone else thought the ensemble worked really well. I’ll get to test it in real circumstances next weekend.
In the pictures you can see the embroidery I added. It’s a kind that is usually associated with mittens. Traces of red dye has been found in the coppergate sock, but that may have been also ared stripe, naalbound onto the sock itself. I also took a picture where you can see the pointed toes I made in order to accomodate the pointed toes in my hose.
The yarn I used is on sale and is also soon no longer available (bleh). I stocked up on grey and white, with hopes that next summer I’ll get to dye some of it.
The only drawback to this yarn is the fact that unlike most wool yarns and fabrics, it’s not treated with bug repellant. The kind that repels the vile and evil insects that eat woolens. So, being a person that has invested a lot of money, time and effort in wool, I did the slightly neurotic thing and am keeping the new socks and thread strictly separated from all the other wool in out flat.
Btw, has anyone heard of a place you can buy the repellant stuff? The kind which you can add later?
