Talvi on ollut tylsistyttävän pitkä, kylmä ja luminen. Vaikka keskiaikaa voi tietysti talvellakin harrastaa, on kesä harrastuksen ehdoton sesonki. Olen aloittanut kesän odottelun hyvissä ajoin ja uudistanut kesäasuntoni.
Kuten pidempiaikaiset lukijat ehkä tietävät, minulla on maailman söpöin pikkuinen teltta. Viime aikoina teltta on kuitenkin alkanut tuntua aavistuksen pieneltä, vaikka se onkin juuri sopiva yhden hengen yksiö. Ja kun telttakuume iskee, se on sitkeä vaiva. Aina huomaa lipsahtavansa telttasivustoille vertailemaan toinen toistaan houkuttelevia uusia malleja ja systeemeitä.
Lopulta päädyin haikein mielin myymään ensitelttani. Se onneksi päätyi hyvään kotiin ystävälle ja pysyy onneksi tutussa pihapiirissäkin.
Vaihdoin siis telttojen prinsessan kuningatarmalliin. Uusi teltta on puolasta Medieval marketista ja pystytettynä sen pitäisi näyttää tältä. Pylväitä on kaksi ja vaalean kaunottaren strategiset mitat ovat 6 x 3 metriä. Tilan pitäisi riittää muutamaksi vuodeksi.
Tosin saapuessaan teltta näytti tältä:
Paketit eteisessä postipojan jäljiltä. Kissa-apu tulossa paikalle./ Packages freshly delivered. Cat-assistance just arrived.
Teltta koostuu kahdesta kangaspussillisesta ja neljästä puusalosta, jotka yhdistetään kahdeksi pylvääksi. Kaikki osat vaikuttavat laadukkailta ja tukevilta. Lumen määrä ulkona on tosin vielä semmoinen, että pystyttämismahdollisuutta saa vielä odottaa.
Kun on uusi teltta ja herkeä halu säästää postikustannuksissa, tuli tilattua myös pari kalustetta uusiin neliöihin. Sadan kilon paketissa oli teltan lisäksi pöytä ja penkki. Nekin ovat mainiota, kuten myymälän maine ja asiakaspalvelu antoi odottaakin.
Penkkiä testaamassa avulias kissa-apu ja naapuri. Cat-assistance and helpful neighbor testing my new bench.
Penkkikin on goottilaista tyyliä ja koottava. Huonekaluja täytyy vielä säiden lämmettyä vahata ulkokäyttöön sopivaksi.
Mutta kaikessa tässä on vahva lupaus kesästä. Se on tulossa, vaikkei siltä aina ulkona näyttäisikään.
***
This winter has been unbearably long, cold and snowy. Although you can work on and do all sorts of medieval stuff during the winter months, summer is the season for this particular pastime. This year, I have started summer preparations well in advance and have renewed my summer housing.
As you may know, I have owned possibly the cutest little tent ever. Lately, the tent has started to feel a tad too small, even if it is a perfect little studio for one person. And when you get hit by a serious case of pavillion fever, there is very little you can do. You find yourself browsing endless tent sites and looking at pictures for the One.
Finally I decided to take the plunge and sell my little tent. A bittersweet moment, but thankfully it is going to a good home and will stay in the ’family’ since I sold it to a friend of mine.
My new one is also from Poland, but this time from Medieval market. When set up, the tent should look like this. This beauty measures 6 x 3 meters, so it has quite a few square meters more than my previous one.
All together the postman delivered 100 kilos of packages. The tent arrived in two canvas bags and 4 poles that make up the 2 poles that hold up the tent. All the parts seem really sturdy and well made. I have to wait quite a while before getting to set it up though. All that snow has to melt first.
I got to set up the furniture I got for my new space, though. They are excellent stuff, just as the good reputation of the merchant led me to expect.
The table is a trestle table, a style familiar from the Luttrell Psalter, the feet are built up from L- and A-shaped pieces.
The bench is also of a gothic style and can be taken apart for storage and transport. All the furniture still has to be waxed in order to make them suitable for outdoor use.
All this brings with it a strong promise of summer. It is coming, no matter all the snow outside.
Tykkäämiskisan palkinto / The prize for the liking competition
Kiitos kaikille tykkäämiskilpailuun osallistujille! Kommentteja piti lukea melkein toinen silmä kiinni, kun ne ovat niin… imartelevia!
On älyttömän hyödyllistä kuulla, minkälaisesta sisällöstä pidätte. Yritän ottaa kommentit huomioon. Jatkossakin siis kuvaan vaatteiden valmistumista, otan lähikuvia, teen ohjeita, arvioin kirjoja ja museoita. Niin ja pähkäilen pukeutumista suhteessa kulttuuriin ja ajatusmaailmaan. (Olin ihan yllättynyt, että tämä nousi esiin. Tästä pystyn jaarittelemaan loputtomiin, nyt kun kävi ilmi että se kiinnostaa muitakin. Hahaa!) Tapahtumista voin jatkossa kirjoittaa enemmänkin, niissä on vain todella hankala pitää kameraa mukana, ymmärrettävistä syistä. (Niistä olin jotenkin ajatellut, että kirjoitukset kiinnostaisivat vain paikalla olleita. Mutta ilmeisesti näin siis ei olekaan.) Ainoa asia jota en lupaa lisää on tuo elevaatiojuttu. Laakeriseppeleen ritarikuntaan otetaan vain kerran!
Tykkäämiskisan palkintona on pieni lisä keskiaikaiseen ompelurasiaan. Ompeluvaha ompelulangan vahaamiseen, kaksi messinkistä reproduktioneulaa ja tekemäni neulatyyny. Kuvia keskiaikaisista neulatyynyistä on vaikea löytää, joten tämä tässä on tämmöinen sovellus. Se on kuitenkin ommellessa hirveän hyödyllinen. Neulatyyny on tehty Moyn mekon villakankaan jämistä (mekko, josta monet teistä tykkäsivät sopii teemaan) ja täytetty männäprojektien villajämäpaloilla ja villalangan pätkillä. Villa tekee neuloille hyvää. Kirjonta joka on saksalaista laskettua työtä, on tehty pellavalle kasvivärjätyllä villalangalla (kokenilli, koivu ja lupiini) ja kuvio on peräisin saksalaisesta pyhäinjäännösrasiasta 1300-luvulta. Sitä ympäröi iskunyöri.
***
Thank you everyone who participated in the competition! I’m happy to see de-lurking, keep on commenting in the future too!
It is terribly useful for me to know what kind of stuff you like, so I can develop the content further. I’ll try to follow up on your likes. So expect to see pictures of clothes in the making, tutorials, book reviews and museum reviews in the future too! I’ll try to write more about events – it just is very hard to have a camera with me for obvious reasons. (I had also thought for some reason that people that didn’t go to that event would not be so interested. But now I know otherwise.) And the Finns liked my ramblings on the history of fashion, so I’ll deliver more of that. Translating longer articles is tough though, so I cannot promise that they’d be available in both languages. The only thing I cannot promise more of is the elevation thing. You can only become a laurel once!
The prize for the liking competition is a little addition to a medieval sewing kit. A piece of sewing wax for waxing your thread, two brass reproduction needles and a small needle cushion made by me. Images of medieval needle cushions are extremely hard to come by so this cushion is my own interpretation. They are, however, terribly useful. The cushion is made of leftover fabric from the Moy bog gown (which many of you liked, so it goes with the theme) it is filled with wool leftovers from various old projects. The german counted thread embroidery is done on linen with naturally dyed wool (chochenille, birch and lupin), the pattern is from a 14th century german reliquary. The embroidery edge is finished off with a fingerlooped braid.
Arvonta / Drawing the winner
Arvonta suoritettiin muumimukimenetelmällä. Tällä keraa arpa osui kommentille 23 eli Marian kommenttin. Onnea voittajalle! Ollaan yhteydessä postiosoitteista niin saan paketin matkaan.
The winner was drawn using a the moomin mug method (pun for finns, sorry!). This time the lucky winner is Maria with comment no. 23. Congrats to the winner!
Lohdutuspalkintona muille, tässä ehkä jo näkemännekin linkit mahtaviin kirjoihin, jotka ovat ilmaiseksi ladattavissa pdf:nä:
As a consolation prize, here are links (which you may have already seen) to some amazing out-of-print books that you can download as a pdf for free:
Finds from Anglo-Scandinavian York
Finds from Medieval York
Leather and Leatherworking in Anglo-Scandinavian and Medieval York
York Bridgemasters’ Accounts
Making Archaeology Matter: Quarrying and Archaeology in the Trent Valley
Archaeology and Landscape in the Vale of York
Nainen antaa sydämensä Romance of Alexanderissa / A lady offering her heart in the Romance of Alexander-manuscript
Lupasin ällistyttävän kilpailun sen kunniaksi kun Neulakon Facebooksivu saa 200 tykkääjää. Tänään tykkäyksiä olikin jo 206, joten on kilpailun aika!
Lähestyvän ystävänpäivän ja kaiken tämän mainion tykkäilyn kunniaksi kilpailun teemana on tykkääminen.
Säännöt ovat yksinkertaiset:
Kerro mistä sisällöstä (blogikirjoituksesta, kuvasivusta, ohjeesta tms.) Neulakossa tykkäät eniten. Samalla voit vaikuttaa siihen, että sellaista sisältöä saadaan jatkossa lisää.
Postaa vastauksesi tämän blogikirjoituksen kommentteihin liittämällä mukaan suosikkisisältösi url (eli sen sivun osoite josta se löytyy). Arvon voittajan kaikkien vastanneiden joukosta 15.2. eli lähetä vastauksesi viimeistään ystävänpäivänä eli 14.2..
Voittaja saa postissa palkintopaketin, jonka sisältöä en tässä vielä paljasta. Mutta kiva se tulee olemaan!
***
I promised an awesome competition when Neulakko’s Facebook page hits 200 likes. Today we had 206 people liking Neulakko, so it is competition time!
With Valentine’s day coming up and all this liking going on, the theme of the competition is: tell me what you like!
The rules are simple:
Please let me know what content (blog posts, pictures, how-to’s) in Neulakko you like the most. By entering you can also have influence on the future content.
Post your answer in the comment section of this blog post and make sure you add the URL (aka the adress of the page on which it is) of your favourite content. The winner will be drawn from all the entries on the 15th, so please enter the competition at latest on Valentine’s day!
The lucky winner will receive a package in the mail. I won’t reveal the contents yet but I promise it will be something nice!
Ensimmäisellä käyttökerralla unohdin täysin ottaa kuvia valmiista Moyn mekosta. Kolmas kerta toden sanoo: olin viikonloppuna tapahtumassa ja muistin käydä kuvauttamassa itseni.
Mekko on osoittautunut käytössä oikein hyväksi: se on kevyt ja hihat antavat mainion liikkuumavapauden. Se ei ole täydellinen replika alkuperäisestä, vaan olen muokannut sitä käyttötarkoituksen mukaan. Sekä napituksessa että nyörityksessä on omaa versiointiani. Ompelu- ja viimeistelytekniikoita olen ottanut mukaan muista keskiajan vaatekappaleista.
Tässä siis valmis mekko ja pöljäkkeitä ilmeitä. Kuvat saa klikattua isommaksi.
***
The third time is the charm – at the event this weekend I finally remembered to have pictures taken of my finished Moy bog gown.
Using the dress has proved it to be a very good dress. Comfortable and easy to be in. The way the arms and the armscye are cut provides great movement. My dress isn’t an exact replica of the original – I have made some alterations to the fastenings to best suit the way in which I plan to wear it. I have also picked up some sewing and finishing techniques from other medieval clothing items.
I’m happy to present me making goofy faces in the finished dress. Click on the pics to enlarge.
Yleensä mekosta ei näy tämän enempää, sillä pidän mekon päällä päällysmekkoa.
Usually this is all you can see of the Moy dress, since I wear an overdress on top of it.
Tämä siellä kuitenkin on alla. Kuvassa hiha menee hassusti kierteelle, napitus asettuu normaalisti ihan eri paikkaan.
This is what I wear underneath the overdress. My pose twists the sleeve a little oddly, usually the buttons settle completely differently.
Kangas oli jotenkin semmoinen hassu, että siitä oli vaikea saada oikean väristä kuvaa. Luminen ympäristö toi siniset sävyt esiin. Mekko tallentui joihinkin kuviin ihan violettina.
Tässä kuvassa on nyöritys, johon päädyin alkuperäisen mekon napituksen sijasta. Päällysmekon alla nyöritys on huomaamattomampi kuin napit.
The fabric is special in the sense that it was hard to get a picture of it where the color would appear normally. The snowy background made the blue hues stand out and in some pictures the dress was almost purple.
I chose to make a lacing instead of buttons like on the original since I knew I’d like to wear it under an overdress. The buttons would have shown too much.
Kainalokiila on pieni mutta tarpeen.
The gore in the armpit is small but very necessary.
Nappeja! Napinläpireuna on huoliteltu silkkinyörillä. Napitus on hieman tiheämpää kuin alkuperäisessä mutta päättyy kyynärpään kohdalle, kun alkuperäisessä se ulottuu melkein hartiaan. Tämäkin valinta siksi että mekko kävisi toisen alle.
Buttons! The buttonhole edge is finished with a silk braid. The buttons are a little closer together than on the original and end at the elbow instead of going all the way up. This is also because I wanted to wear it under another dress.
Mekon tekemisessä näistä sivuista oli valtaisa apu – jos oma Moymekko houkuttaa, käy kurkkaamassa:
These pages were very useful resources when making my dress – have a look if you’d like to make one for yourself:
Tutustumassa Herjolfsnesmekkoon Kööpenhaminassa / Examining a dress from Herjolfsnes in Copenhagen
Vuosien odotus on päättynyt ja hyppysissäni on vihdoin uunituore kappale kuuluisaa ja ihanaa Grönlantilaista vaatelöytöä (eli sitä Herjolfsnesia) esittelevästä kaavakirjasta Medieval Garments Reconstructed. Virallisesti kirja ilmestyy 2. helmikuuta, mutta tilasin omani kärsimättömänä Tanskan Kansallismuseon museokaupan verkkokaupasta, kun puskaradio tiesi kertoa että sieltä sitä jo saa.
Olen odottanut tätä kirjaa kovasti siksi, että edellisessä löytöä käsittelevässä julkaisussa vaatteita ei esitelty kaavakuvin, vaikka siinä upeat valokuvat onkin. Edelliset kaavakuvat oli piirretty melkein sata vuotta sitten löydön ollessa tuore. Niiden puutteellisuudesta ja tulkinnanvaraisuudesta on käyty kovasti keskustelua, vaikka niitä soveltamalla saa kyllä esikuvaa muistuttavia ja toimivia vaatteita.
Ensivaikutelmani kirjasta on, että siinä on mahtavia asioita ja sitten asioita joita olisin toivonut näkeväni enemmän. Olen iloinen siitä, ettei mikään vaikuta siltä että omat tulkintani olisivat niin erilaisia että koko vaatevarasto pitäisi laittaa uusiksi. On paljon juttuja, joita oikein syyhyttää päästä kokeilemaan!
Kirjassa on kolme lukua: johdatus löytöön, rekonstruktion tekeminen ja itse kaavat.
Kirjan alkupuoli ja erityisesti kankaan tekemisestä kertovat osuudet ovat kerrassaan mainioita ja antavat paljon Woven Into the Earthinsa sataan kertaan lukeneellekin. Jo näiden takia kirja kannattaa ostaa.
Valitettavasti pikkutarkka ote lopahtaa kun siirrytään kankaan kudonnasta vaatteiden ompeluun. Se on minulle pettymys siksi, että räätälintaidot ovat erityisen lähellä sydäntäni. Herjolfsnesin löydön ehdoton kauneus on minusta siinä, miten huolella ja upeasti vaatteet on ommeltu. Lautanauhahuolittelut, kaulusten litistäminen pikkiriikkisillä etupistoilla, erilaiset saumatyypit ja muut yksityiskohdat osoittavat todellista taidokkuutta silloisen tunnetun maailman laidalta.
Ompelupuolesta kirja tarjoaa kuitenkin samat kaavakuvat ja tiedot kuin Woven into the Earthkin. Valokuvat erilaisista työtavoista ja seikkaperäisemmät selostukset olisivat avanneet esimerkiksi footweavingia, joka on askarruttanut monia. Valokuvien puute selittyy sillä, että kirjassa esitellyt rekonstruktiot on kaikki ommeltu koneella ja huoliteltu puuvillanauhalla. Minusta edes yhden puvun tuottaminen käsin edellä mainituilla tekniikoilla olisi lisännyt kirjan antia huomattavasti. Tulee mieleen, että rahoitus on loppunut kesken tai projektille on muuten tullut kiire. Muuten rekonstruktion laittaminen alkuperäisen puvun rinnalle on hyvä idea, joka auttaa muodostamaan käsitystä mekosta uutena.
Itse kaavaosuus tarjoaa kauan kaivatut kaavat parhaiten säilyneistä vaatekappaleista: 9 mekkoa (aikuisten ja lasten, miesten ja naisten mekkoja ei ole eroteltu toisistaan, koska sukupuolen määritys on näiden vaatteiden kohdalla vaikeaa) 6 huppua, kaksi lakkia ja kaksi sukkaa. Kaavaosuudessa on paljon tarpeellista tietoa alkuperäisten vaatteiden kappaleiden tämänhetkisestä muodosta. Uudet, vaatteiden valmistamista varten tarkoitetut kaavat on tehty lisäämällä symmetriaa. Lapsille on tarjolla senttikoot ja aikuisille koot S-L.
Odotan ihan mielenkiinnolla sitä, millaisia vaatteita näiden ohjeiden perusteella syntyy. Ajatus keskiaikavaatteesta M-koossa on hieman outo, kun on tottunut tekemään niitä aina mittojen mukaan, käyttäjänsä päälle. Tätä ajatusta olisin ehkä kaavojen ohjeissa korostanut enemmän.
Eniten muotoon leikattujen vaatteiden kohdalla kaavojen yksilöllisyys nousee väistämättä esiin. Pidän Nethertonin Medieval Clothing ja Textilesissä esittämää teoriaa siitä, että sivukiilat ovat alunperin olleet kolmioita ja saaneet lopullisen muotonsa istutuksen myötä, hyvinkin todennäköisenä. Jos kolmioita työstää ylävartalon mukaan, lopputulos muistuttaa alkuperäisen mekon sivukiilaa, mutta on kuitenkin jokaisella vähän erilainen. Siksi pohdituttaa saadaanko valmiiksi muotoon leikatulla sivukiilalla kaikille sopivaa muotoa.
Kirja siis kannattaa ehdottomasti ostaa jos on kiinnostunut keskiajan pukeutumisesta, mutta sen pohjalta työskennellessään kannattaa käyttää omaa harkintaa ja muokata kaavaa itselleen sopivaksi tarvittavista kohdista. Niinkuin nyt aina kaikissa käsityöprojekteissa, keskiajalla ja tänään.
***(I’m sorry for the possible mistakes in the translation, I have a cold and I’m super tired, but I want to get this little review out today. Usually my English isn’t absolutely hopeless. Maybe.)
I’ve waited for this book since April 2009 – now I finally have a fresh copy on my hands! Medieval Garments Reconstructed presents some new and some familiar information on the fascinating and famous garments excavated from norse Greenland. The official publication date is on the 2nd of February, but I decided to put an end to my not-so-patient wait and order a book from the museum shop in Nationalmuseet in Copenhagen as soon as I head through the medievalist grapevine that you could already buy the book from there.
I have been looking forward to this book mostly because I knew it would include what I missed most in Woven into the Earth – new pattern drawings of the garments. Before this book, we’ve had to work from line drawings form almost a hundred years ago, when the garments were excavated. And there has been much talk on how accurate the line drawings from the 1920’s actually are, even though working from them produces a look that is very similar to the norse garments in their present state.
My first impression of the book was that it contained some really great things and then left out some things I had really hoped would have been included. I’m happy that the book didn’t make me question my entire wardrobe (our conclusions are very similar) and that it gave me a ton of ideas I can’t wait to try out. I think I’ll never stop being fascinated by these items.
The book consists of three chapters. They cover the find, the textile production and sewing and the last chapter covers the actual patterns.
The first part of the book is fantastic and very detailed. I especially enjoyed the description of the textile production. It provides a lot of new information also for those of us that have read Woven into the Earth (WITE) a hundred times over.
Unfortunately the book loses the meticulous detail once it progresses to the garment construction. This is a pity, not only because I have a passion for tailoring but because for me the beauty of the Herjolfsnes garments lies in the expertise and care that has been put into the finishing. The tiny stab stitches, the different seam types, the tablet woven edges show great skill from the very edge of the medieval known world.
The sewing part consists mostly of stuff that has been published in WITE. (And they have also chosen to include the button making technique from Textiles and Clothing which doesn’t produce the kind of buttons it is supposed to.) It was disappointing that the writers have not applied the same detail to the tailoring as to the weaving. I would have enjoyed pictures of some of the finishing provesses, like footweaving, which would have shed more light on the how to than just the drawings.
The reason why there are none of these illustrations is that all of the reproductions produced for this book were machine sewn and finished with cotton tape. It would have contributed very much to the book if they had sewn up even one of them by hand and tried out and illustrated the techinques. I cannot help thinking that they may have run out of time or funding? Otherwise I think it is brilliant to include a reconstruction next to the picture of the actual find. It helps illustrate what the garment would have looked like when new.
The book provides patterns on the most well preserved items: 9 dresses (some for children and some for adults. There is no specific information on which garments are for men and which for women, because the gender differentation for these garments _is _ very difficult), 6 hoods and two caps and two different kinds of hose. The patterns include the shapes of what the garments look like now as well as evened out and sized patterns for making clothes to fit yourself. Childrens clothing has children’s sizes in cm, adult sizes are S-L.
I look forward to seeing how the patterns work out when people start using them to make their own clothes. The idea of medieval clothes in S or L sounds a bit odd at first, especially since I’m so used to the concept of making clothes to measure and tailoring and fitting them onto people. I think I would have given the concept of fitting a little more thought in the instructions on how to use the patterns.
This question becomes most evident when working with the more fitted styles of garment (type 1b), I suppose. I think that Nethertons theory from her article in Medieval Clothing and Textiles is very plausible: that the side gores were originally cut out as triangles anf then fitted to the person the garment was made for. When fitting a triangle the end result is very much like the shape of the side gores in the original – yet slightly different on each person. This makes me wonder what kind of a fit a side gore that has been shaped already when cut out will provide.
All in all I think the book is a worth while purchase to everyone interested in medieval clothing. However, when making garments with the help of this book it is good to give the project good thought and fit the pattern to match ones persona size and shape. But then again, that is something that has to be thought about whenever one is making clothes. Like I’m sure they did in medieval Herjolfsnes.
Kurkistus keskiajan kellareihin / Peeking into the basements of medieval Turku
Kerkesin viimein käymään Aboa Vetuksen Keskiajan Bling Bling -näyttelyssä. Tiukoille meni, sillä näyttely sulkeutui sunnuntaina. Aboa Vetus on mainio paikka, yksi lempipaikoistani Turussa. Hämyisät keskiaikaiset kellarit, houkutteleva museokauppa ja kiva kahvila. Pysyvässä näyttelyssä on huomioitu lapset onnistuneesti. Seurueemme pienhenkilö ainakin viihtyi vahataulujen ja muurin rakentamisen parissa.
Itse bling ja luksus-näyttely oli aika minimalistinen, mutta teema oli hyvällä tavalla erilainen. Ylellisyysesineet varmaankin muuttivat joidenkin kävijöiden käsitystä elämästä keskiajan Suomessa. Vaikka näyttely oli pohjoismaisten keskiaikamuseoiden yhteistyönä tehty kiertonäyttely, esineistö oli kaikki Turusta löydettyä.
Näyttely koostui muutamasta vitriinistä ylellisyysesineitä: solkia, sormuksia, neuloja, kampoja, sekä kenkiä ja muita nahkaesineitä. Jos näyttelyn missaaminen harmittaa, ainakin korupuoleen pääsee tutustumaan näyttelyä paremmin lukemalla tätä kirjaa.
Minimalistinen teema ulottui esineiden kuvausteksteihinkin. Hieman mietin, että jos on rautainen solki keskiaikamuseossa ja sen vieressä on lappu jossa lukee:”Rautainen solki. Keskiaika.”, niin eikö siihen lappuun olisi voinut kirjoittaa jotain sellaista, mitä ei paljaalla silmällä kykene näkemään? Luulisin etteivät kenenkään aivot olisi räjähtäneet infoähkystä, jos myös vaikka löytöpaikka tai jotain muuta olisi mainittu.
Tässä vielä jotain näyttelyn parhaita paloja:
Kultainen sormus, jossa kolmen itämaan tietäjän nimet / Golden ring with the three kingsRengassolki apilakoristeilla, tina-lyijysekoitusta / ring brooch, pewter-lead alloy, clover decorationLuinen koristeellinen veitsen kahva / bone knife handle with decoration
Erityisesti tykkäsin huntuvitriinistä, jossa neulat oli laitettu paikoilleen huntua pitämään. Huomatkaa myös tinainen krusifiksi, pyhiinvaellusmerkit ovat Suomesta löydettynä aika harvinaisia.
Neulat, pinsetit ja pyhiinvaellusmerkki / Pins, tweezers and a pilgrim badge Harvinainen kenkä jossa mokkanahkapuoli ylöspäin / Rare shoe with the suede side on the outsideKaksipuolinen luukampa / Double sided bone comb
***
I finally got to visit Aboa Vetus’s Medieval bling bling exhibition, catching it on the day before it closed. Aboa Vetus is an excellent place, one of my favourite places in Turku. Dimly lit medieval basements, the tempting museum shop and a nice cafe. The permanent exhibition also has creative pastimes for children. The smallest person in our group enjoyed the wax tablets and building a miniature brick wall.
The luxury and bling -exhibit was rather minimalistic, but the theme was entertaining and different. It certainly may have changed someones perception of the finnish middle ages. Although the exhibition was a joint effort of nordic medieval museums, most of the objects had been excavated in Turku.
The exhibition consisted of a handful of cases with brooches, rings, pins, combs as well as shoes and other leather items. If you missed the exhibit, the jewelry is far better exhibited in this book.
The minimalistic theme extended to the item descriptions. I kind of wonder if you display an iron ring brooch in a medieval museum, why not include other info on the information sheets besides ”Ring brooch. Iron. Medieval.”. Why not include something not visible to the naked eye? I’m kind of sure that no one’s brain would have imploded with information overload if they would have had more information.
Some highlights in the pics above. Displaying pins on a veil was a nice touch, and in the same picture there is a pilgrim badge, which are not a common thing to find in Finland.
Osittain sen värimaailman inspiroimana laitoin tilaukseen kolme metriä tätä villaa. Vähän jotain muuta kuin punaista ja vihreää välillä. (Huomatkaa että 10% alennus Medeltidsmodella on voimassa vielä kuun loppuun asti!)
Villaa ajattelin käyttää tämän asun tekemiseen. Sen yksinkertaisessa kauneudessa on ollut jotain puhuttelevaa siitä asti, kun bongasin P. Birgitan reliikkejä käsitelleestä artikkelista. Olen jo pidempään halunnut tehdä mekon, jota voisi käyttää vaihdellen päällys- ja välikerroksena. (Lisäksi oppilaallani Sahralla on tosi komea mekko, joka on juuri tälläinen kahden kerroksen mekko. Harmi vaan, ettei verkossa ole siitä vielä kuvaa.)
Lisäksi päähine on sen verran erikoinen, että siinä riittää pureskeltavaa. Mikä ihme onkaan tuo aaltoileva reuna hunnun alla? Samanlaisia päähineitä on muillakin, vaikka tässä. Effigies ja Brasses on mielettömän hyvä inspiraatiosivusto (vaikka joidenkin hautojen uudelleenpiirrosten kanssa kannattaa tietenkin olla tarkka), kunhan pääsee yli siitä, että koluaa haudoista muotivinkkejä. Katsokaapa vaikka tätä ihanaa huntua ja mainiota rukousnauhaa!
Mekon lisäksi listalla on miesten takki, kaksivärinen. Tästä takista on tulossa tukevasti 1300-lukua, mutta miesten 1400-luvun vaatetuksesta (ja keskiajasta yleensä) kiinnostuneiden kannattaa ladata ja lukea hiljattain julkaistu Company of St. Georgen miestenvaateopas. Laadukasta tuotantoa ja ihania kuvia.
Lukemistojen osalta on rasittavaa, ettei tämä Medieval Garments Reconstructed ole vieläkään ilmestynyt englanniksi. Tanskaksi se jo on.
Loppukevennyksenä on vielä pakko kertoa, että Oxbow Booksin kuvastoa selaillessani törmäsin keskiajan pieremistä käsittelevään tutkimukseen – melkein kolmesataa sivua tiukkaa dataa! Hih! On ihanaa huomata, että melkein kaikkea voi tutkia.
Entäs teillä? Mitäs lukijapuolella on suunnitteilla ensi vuodelle?
****
Being on holiday, I’ve been reading and surfing the web, gathering inspiration for next year’s projects. And I’ve found lots of stuff I wanted to share.
Partly inspired by the colour schemes of the famous psalter I placed an order for 3 meters of this wool. A change to making all those red and green dresses all the time! (Btw, Medeltidsmode has a 10% sale until the end of December.)
I’m going to use the wool to make one of the dresses in this outfit. I’ve enjoyed the simple beauty of the very plain overdress ever since I first saw it in the book on St. Bridget’s relics. I’ve also been long tempted to make a dress that could be worn interchangeably as either the top or the middle layer. (And my apprentice Sahra also happens to have a very inspiring dress of just that kind. Unfortunately no pictures are available yet. )
I’m going to make the headress too. It looks like it’ll give some food for thought! What IS that very geometrical wavy edge under the veil? Other brasses like this one, also wear a similar headdress under their veil.
Effigies and Brasses is a great place for some fashion inspiration (although you have to be a bit careful not to trust all the drawings of brasses on the site) once you get over the initial creepiness of looking at tombs for fashion ideas. But it’s great stuff – like if you take a look at this lovely veil and the very stylish rosary! Chic!
Another item on my list is a man’s miparti jacket. Although my project will be firmly set in the 14th century, I’ve enjoyed reading up on 15th century male clothing in the newly published Company of St. Georrge male costume guide. Good quality stuff and some very excellent (new to me) pictures.
A frustrating thing on the book front is that Medieval Garments Reconstructed is still not out in English. It is out in Danish. I’d love to hear what it is like (Louise? :)) and if there is any remarkable new information compared to Woven into the Earth.
And to top this off, I have to share this: I ran into a book on farting in the middle ages in the Oxbow Books catalogue. It is almost 300 pages of serious reseach on the topic! I love it how almost anything can become a valid research topic. (but no matter the seriousness, my juvenile sense of humour is still tickled. hee hee!)
So these are my plans. What are you planning for the new year, dear readers?
Jouluun kuuluu rento köllöttely hyvän lukemisen parissa. Omalle yöpöydälle onkin kertynyt aika paljon luettavaa – vaikeinta lienee päättää mistä aloittaa. Melko hyvä ongelma. (Yöpöydän valikoima on myös todiste siitä, mikä järkyttävä tekstiilinörtti olen.)
Iloista joulua kaikille Neulakon lukijoille ja kiitos menneestä vuodesta! Siihen on mahtunut yhtä sun toista kiinnostavaa projektia, tapahtumaa, kirjaa ja museota. Ensi vuonna jatketaan samoilla metkuilla.
Vuosi alkaa kuitenkin jännittävästi muutolla toiselle palvelimelle. Olette ehkä huomanneet, ettei nykyiseen palveluntarjoajaan ole voinut olla kovinkaan tyytyväinen. Sivusto on ollut alhaalla ainakin neljästi, pisin aika oli viikon katkos nyt joulukuun alussa. Vaikka onneksi mitään ei ole näissä katkoissa kadonnut (onneksi!) päätin, että nyt meni hermo ja että tämä saa riittää. Ostin Neulakolle joululahjaksi uuden kodin luotettavammalta palvelimelta.
Muuton ei pitäisi näkyä teille lukijoille päin juurikaan, osoite ja muut tärkeät pysyvät samana. Raportoin muuton etenemisestä kunhan pääsen sen parissa näpertämään.
Sen jälkeen päästään asiaan – viimein kertomaan esimerkiksi eeppisestä ryppyhuntuprojektista, joka onnistui hyvin.
***
Relaxing with good books is an essential part of christmas for me. My night stand is piled up with good reading – the hardest part is choosing where to start. Kind of a nice problem. (My selection of reading for evenings is also very concrete proof of what kind of a hideous textile geek I am.)
So, happy holidays to my dear readers and thank you for the past year! It has been filled with interesting projects, great events, books and museums. Next year we’ll keep doing all that again.
The year will begin with an exciting change – moving to a new server. You may have noticed I haven’t been very happy with my current service provider. In 2010 the site has been down at least four times, the longest downtime being nearly a week in the beginning of December. Although nothing has been lost, that still did it for me. I’d had enough. I purchased a new home as a Xmas present for Neulakko and some peace of mind for me. And this time I have a more reliable service provider.
The move shouldn’t really show at all, since all the addresses will remain the same. I’ll keep you updated on how it’s going.
And after that I’ll finally get back to normal business, like telling you all about the frilled veil project.
Neulakko palaa pian normaaliin ohjelmaansa, eli (toivottavasti) yleiskiinnostavaan keskiaikapuuhaan ilman seuraspesifejä juttuja. Mutta halusin kuitenkin kertoa vielä lisää viime viikonlopusta, koska se oli minulle niin tärkeä ja kokemuksena aivan mahtava. Lisäksi sain niin hienoja lahjoja, että ne kiinnostanevat ketä tahansa käsityön ystävää.
Kiitos vielä kaikille, jotka olitte mukana tekemässä viime viikonlopusta niin ikimuistoisen ja koskettavan.
Neulakko will soon return to its normal programming, i.e medieval stuff that is (hopefully) of general interest without too much society specific stuff. But I wanted to share las weekend a bit more with you all, since it was such an important and amazing experience for me. I also received such incredible presents that they must interest anyone with an interest in crafts!
One more great big thank you to everyone who participated in making last weekend so unforgettable and touching.
Tässä esimakuna viikonlopun kuulumisista kuva, jossa on ystävien tekemä jumalainen uusi huppu, hopeasta ja silkistä ystävän käsin tehty upea seppele sekä itse tehdyt uudet vaatteet: mekot ja huntu. Kirjoittelen myöhemmin vielä erikseen kaikesta.
Viikonloppu oli aivan mahtava. Tuntuu uskomattoman etuoikeutetulta elää näin uskomattomien, taitavien ja lämpimien ihmisten ympäröimänä. Rakkaus!
****
Here is a little preview of the weekend filled with gorgeous things: with the divine new hood made by my friends, a gorgeous wreath made by my friend of silk and silver. And it shows a bit of my new clothes: the veil and the dresses. I’ll write separate entries of all the fantastic things.
I had an absolutely wonderful weekend. I’m privileged to be surrounded by such amazing, talented and warm-hearted people. Love you!
