Odotusta ja maailman hienoimmat luennot

Jee! Keskiaikakesän kohokohta eli telttaleiri eli Nuijasota on kohta täällä! Telttailua, leiritulia, ystäviä, käsitöitä, keskiaikaista ruokaa ja rentoa aikaa!

Ja sitä ennen pitää tehdä alusmekko ja kummitytön mekko. Iik.
Siis näin pian:

Erityisen iloinen ja innoissani olen leirin luentovalikoimasta, joka minulla oli ilo koostaa. Aivan mainioita luentoja ja työpajoja on tulossa roppakaupalla. Leirin jokaisena päivänä (tulo- ja lähtöpäiviä lukuunottamatta) voi oppia jotain uutta. Tänä vuonna aion ottaa lomailun myös rennon opiskelun kannalta ja hyödyntää opetustarjontaa. Ja tosiaan menen siihen kasvivärjäystyöpajaan, jonka missaaminen viime vuonna on harmittanut koko talven. Oma luento tänä vuonna käsitteleekäsinompelua ja räätälintekniikoita.

Nuijasodan opinto-oppaan kätevällä lukujärjestyksellä voi tulostaa itselleen tästä:  Nuijasodan luennot 2009 versio 3.pdf
***

Waiting and the Best Lectures Ever

Yay! The best week my ”medieval” summer is coming up really soon! (See counter) The tent camp aka Cudgel War is here soon! Camping, camp fires, handicrafts, friends, medieval food and general chilling out! For an entire week!

But before that I should make an underdress for me and a one for my goddaughter. Eep.
I’m especially very happy and excited about the fantastic variety of lectures (which I had the pleasure to co-ordinate again this year). Each day has several lectures and workshops. And the lectures cover a wide variety of topics. This year I’ll try to get to go to quite a few lectures, and try not to miss the dyeing workshop like last year. (Which has peeved me throughout the year.) My own contribution this year is on hand sewing and tailoring techniques.

Those who are attending the event can print out a handy timetable with all the lectures and workshops here (in english):
Nuijasodan luennot 2009 versio 3 ENG.pdf

Johan oli markkinat

Turun keskiaikamarkkinoilla oli mahtavan kivaa. Sää suosi, löytyi paljon ostettavaa ja seura oli tietysti mitä parhainta. On vaikea sanoa, mitä viikonloppuna markkinoilla sitten oikein tein. Kaikenlaista, mutta niin että tuntui ettei mitään ehtinyt tehdä riittävästi. En tiedä tiedättekö sellaista tunnetta, sitä että koko ajan teki jotain, mutta kaikkea olisi halunnut tehdä vielä vähän enemmän. Hengailla ystävien kanssa, kierrellä kojuilla, tutustua uusiin ihmisiin, istua terassilla, tehdä käsitöitä.

Viikonloppuna tuli taas mieleen, miltä huvipuiston mikkihiiripuvussa työskentelevän arki on. Pääsin aika moniin valokuva-albumeihin ja poseerasin turistien kanssa. Se on jotenkin kovin hassua. Olen ehkä vähän harjaantumaton siinä, mitä tulee keskiaikavaatteissa julkisesti liikkumiseen. Unohdan asun erikoisuuden aika helposti, sillä minulle ne ovat tutut ja tavalliset vaatteet. Hätkähdän sitten sitä, miten ihmiset jäävät tuijottamaan, osoittelevat sormella, ottavat kuvia ja koppaavat kainaloon poseeraamaan. Sitten taas muistan, että sehän kuuluu asiaan.

Viikonlopun ehdoton vaate-elämys oli muuten se, kun hämmästytin kanssamatkustajiani IC2:ssa vaihtamalla mekon päälle junan vessassa. Se herätti jonkinmoista hämmennystä, mutta markkinoilla ei ollut vaatteidenvaihtopaikkaa!

Tässä sitten jotain kuvia: (valokuviakin muistin alkaa ottaa vasta aivan viime tingassa)

27062009184.jpg

Tälläistä oli markkinahumu. Ihmisiä oli tosi paljon, välillä oli ahdasta!

27062009181.jpg

Käsitöitä. Aloitin punaisen hupun ompelemisen. Teen sen Uuden Punaisen kankaanjämistä. Ehdin myös kirjoa hieman ja tutustua haarukkanyörin tekemiseen.

27062009182.jpg

Meillä oli Väinölän väellä mahtavan hieno koju, jota Sahra (oik.) onnistuneesti emännöi. Kuvassa myös Gytha (vas.), joka enimmäkseen emännöi erittäin edustavalla Unikankareen kojulla. Unikankare tavoitti saletisti uusia keskiaikaharrastuksesta kiinnostuneita.

27062009180.jpg

Ja olin siellä minäkin (ja tein käsitöitä). Ja Queniva.

Markkinoiden tärkeä osa ovat myös ostokset. Turun keskiaikamarkkinoilla on suomen keskiaikakesän paras ostostarjonta. Paikalla olevien puolalaisten käsityöläisten valikoimista löytyy kaikenlaista, laadukasta ja tarpeellista tavaraa. Tällä kertaa paikalla oli myös Matuls, jolta ostin telttani viime kesänä. Oli hauska nähdä valikoimaa livenä. Hyvää tavaraa ja mukavat myyjäherrat!

28062009192.jpg

Tässä ostoksia: Hopeiset vyösolki ja vyön pää, ukon muotoinen vyöpidike, viininahka, stylus, hopeinen solki ja veitsi luisella kahvalla. (Yritän ajatella sitä, miten paljon säästin postimaksuissa)
28062009194.jpg

Vyönahka löytyi entuudestaan valikoimista. Vyön soljessa on kissa.
28062009195.jpg

Uudet patiinit yhdessä uusien kenkien kanssa. Yhdistelmä toimi hyvin, tosin patiinien kireydessä on pientä säätämistä.

Veitsi ja patiinit ovat Matulsilta, muut tavarat niiltä toisilta puolalaisilta. Peilejä ei ollut, mutta onneksi riittävän moni kävi sellaista kysymässä – luovuttivat ja lupasivat tehdä niitä ensi vuodeksi!

Mitä muuta sitten ensi vuodelta odotan niiden peilien lisäksi? Varmaankin lisää samanlaista ja ehkä useamman päivän reissua. Puolalaiset toverit toivoivat leiriä markkinoiden oheen, ettei heidän tarvisi yöpyä siellä yksin. Kieltämättä harrastajien telttaleiri sopisi kuin nenä päähän. Sehän on Visbyssäkin olennainen osa keskiaikaviikkoja. Leiri toisi lisää tunnelmaa ja tarjoaisi mahdollisuuden eri seurojen harrastajille hengata yhdessä. Tämä rajojen ylittäminen oli tänäkin vuonna mitä parasta ja sitä soisi olevan lisää. Siinä leiri olisi parempi kuin hyvä juttu.

***

What a Market at Turku

How to summarize the Turku medieval market? Well, I had a blast. Great friends, weather and good shopping. There was a lot of visitors at the market, our stall looked good and I seem to have ended up in loads of touristy pictures, being asked to pose witha a lot with people. (Now I know what it feels like for those people who work at amusement parks and dress up as a cartoon character in a furry suit.) I’m so comfortable in my medieval clothes that I forget I’m ”dressed up” and feel surprised by all the special attention I’m getting.

See pictures above: the market, my project basket, our stall with some lovely hostesses, me and friend.

Turku Medieval Market has some of the best medieval shopping there is in Finland, due to the visitors from Poland. This year, we also had a welcome visit from Matuls also from Poland, also known as the makers of my tent. They have good stuff and they are also very nice people. I hope they’ll come back next year too!
See pictures above: all the shopping I did (buckle and strap end, wine skin, belt hook, stylus, brooch, knife and pattens.)

Next year, I hope the market will provide more of the same. And I also wish that the idea our polish visitors had of a camp alongside market would become a reality. That would be an excellent addition and a chance to bring together all the finnish societies in this hobby. What a great opportunity to mingle!

Keskiajan avain ja muita löytöjä

Olin eilen varmaan ensimmäisiä, jotka ostivat upouuden Keskiajan avain-kirjan Akateemisesta kirjakaupasta. Kyseessä on  käsikirja kaikista keskiajan tutkimuksesta kiinnostuneille. Erityisesti alaa opiskelevat ilahtunevat siitä että tälläinen metodologiaa käsittelevä kirja on saatavilla vihdoin myös suomeksi. Mutta mielestäni kirjasta on iloa myös meille keskiaikaa harrasteleville. Sen avulla voi kasvattaa ymmärrystään siitä tieteenalasta jolle harrastuksemme rakentuu sekä ruokkia omaa lähdekriittisyyttään opettelemalla tieteenalan metodologiasta perusasiat.

Kirjan kattama aihealue on tosiaan laaja. Se käsittelee peruskielioppeja tärkeistä kielistä, kirjallisuudentutkimusta, arkeologiaa, sinettien ja asiakirjojen tutkimusta…. vain muutamia mainitakseni. Kirjaa on helppo käyttää käsikirjana hyvien sisällysluettelon ja hakemiston ansiosta. Huomioiden kaiken tämän, 35 euron hinta ei ole ollenkaan paha.
Löytöjä tehdään muuallakin kuin Akateemisessa. Espoon Mankbyn kylän kaivauksilla on kaivauduttu lempivuosisadalleni eli 1300-luvulle. Löydetyt lasien sirpaleet ja hienostuneiden ruokailuveitsien löytyminen ovat yllättäneet tutkijat. Tällaisia luksustuotteita (molemmat arvokasta tuontitavaraa) ei osattu olettaa löytyvän maalaiskylästä. Äärimmäisen kiehtovaa! Mankbyläisillä talonpojilla oli ilmeisesti juhalpöydissään fiinimpää esineistöä kuin on tähän asti ajateltu – ja  ilmeisesti toimivat kauppasuhteet Tallinnaan.

Huoh, olisi ollut mainiota päästä Mankbyhyn kaivamaan. Mutta aika, se on vaan niin kortilla että viikon kaivuukurssi olisi ollut lomasta vähän liikaa.

Mutta huomenna Turkuun! Porthanin puisto, osasto 11, Väinölän väki!
***

Keskiajan avain and other finds

I was probably among the first to pick up a copy of a brand new book called Keskiajan avain (Key to the middle ages) in the Academic bookstore. It’s a impressive introduction to the methodology of medieval studies – and it’s in finnish. (Which may be a disappointment to you.)

The book is a great addition to the library of any student of medieval studies. However, I think it’s also a good purchase for any of us who enjoy the middle ages as a hobby. It’s good to get a basic understanding of the methodology on which the study that we base our dear hobby is based on. And it’s also always good to get to know your methods so you can also cultivate your ability to look at different sources with a critical eye.

Interesting finds have also been made outside the bookstores. In Espoo, the excavations of a medieval village called Mankby have dug deeper and they have dug into my favourite century, the 14th! They have excavated glass shards as well as remains of eating knives, both of which were totally unexpected in a medieval finnish rural village. I find this extremely fascinating. It seems the peasants had much finer items in their posession – as well as an active trade relation with nearby Tallinn.

It would have been really great to get to go to Mankby to excavate, but time is unfortunately too limited of a resource. Bummer.

But tomorrow if Friday and I’ll be off to Turku Medieval Market!

Markkinahumua ja lisää ostoksia tulossa

Lisää ostoksia on odotettavissa Turun keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinat ovat tällä viikolla torstaista sunnuntaihin.

Olen markkinoiden työnäytösalueella perjantai-iltana ja lauantaina tekemässä käsitöitä ja hengaamassa Väinölän väen ja mahdollisesti myös Unikankareen kojuilla.

Sääkin näyttäisi suosivan käsitöistä, markkinahumusta ja ystävien seurasta nauttimista.
Nähdään siellä!

***

Markets Mean More Shopping

More shopping is expected later this week at the Turku Medieval Market (25.7-28.7).

I’ll be ”performing” aka working on various handicrafts projects on friday evening and saturday at the so called ’area for work displays’ of the market. (What a smooth translation!)

I’m looking forward to hanging out with friends, working on projects and purchasing neat and necessary items!

Valoa pimeään ja uudet kengät

Tänään Neulakko on käsityöblogin sijaan pikemminkin muotiblogi. Sen sijaan että näyttäisin mitä olen tehnyt, kerron mitä olen ostanut.

Tänään tuli Battle-Merchantista paketti, jossa oli uudet kengät ja ennen kaikkea uusi lyhty. Paketti saapui juuri ajallaan, kotiin toimitettuna. Ensitilaus uudesta putiikista on aina vähän jännä: tuleeko paketti postiin (esim. Handelsgillet), lähikauppaan (esim. Naturtuche) vai kotiovelle (esim. Matuls ja Battle-Merchant)?

Kengät ovat perusmalliset edestä nyöritettävät kääntökengät. Noin viidelläkympin hinta on mielestäni edullinen, varsinkin kun kaikki saumat ovat sellaiset mitä pitääkin. Koko on myös sopiva ja lesti on jopa yllättävän leveä. Saattaa olla, että tuunailen niitä jossain vaiheessa hieman. Taidan napata matalammaksi ainakin tuon kantapään lärpykän. Sellaista en nimittäin muista nähneeni missään.

18062009168.jpg

18062009169.jpg

Lyhty oli synttärilahja, joka sai odottaa tulemistaan melkein vuoden, sillä minulla on ainutlaatuinen taito tehdä yksinkertaisista tarpeista eeppisiä tutkimusprojekteja. Olen ainakin oppinut paljon uutta keskiaikaisesta valaistuksesta yrittäessäni löytää sopivaa lyhtyä.

Ensinnäkin lyhdyt eivät olleet mikään yleisin valaistusratkaisu. Päreet olivat yleisimpiä, mutta olen liian tulipalokammoinen käyttääkseni niitä teltassa. Melkein sama pätee öljylamppuihin, jotka nekin olivat yleisesti käytetty ratkaisu. Tiesittekö muuten, että rannikkoalueilla niissä poltettiin kalaöljyä?

Kynttilät olivat ylellinen tuote. Niitä valmistettiin keskiajalla talista tai mehiläisvahasta. Steariinikynttilät ovat 1800-luvun juttu.
Larsdatterin kaikenkattavalta sivustolta löytyy erilaisia lyhtyjä. Edellä mainittuun kammoon liittyen en ole oikein innostunut puisista lyhdyistä. Tämä tarkennus ja toive 1300-luvun lyhdystä kavensivat valikoimaa merkittävästi.
On tämä Smithfieldistä Englannista löydetty lyhty.  Tässä sama lyhty viivapiirroksena.

Ja sitten on tämä ns. Arkkipiispa Absolomin lyhty joka on Tanskan kansallismuseossa. Se on ajoitettu noin 1300-luvulle. Siinä on alun perin ollut todennäköisesti luinen levy luukkuna. Lyhty on voitu ripustaa seinälle tai siinä on voinut olla irrotettava kantokahva.

Tykästyin ideaan kahvallisesta lyhdystä, sillä sitä on helpompi kantaa ilman näppien ylikuumenemista.

Sen jälkeen olen plärännyt jokseenkin jokaisen lyhtymaakarin sivut koko netissä. Kukaan ei tee suoranaista kopiota tanskalaisesta lyhdystä, joten päädyin tilaamaan lyhdyn jossa on ominaisuuksia molemmista. Malli on tanskalainen, koristeleikkaukset englantilaisesta lyhdystä. Mielestäni lopputulos on tyydyttävä, kyllä tälläinen lyhty olisi suht uskottavasti voinut olla olemassa keskiajalla. Luulevy voisi olla ohuempikin, mutta koeolosuhteissa lyhdystä lähti mukavasti valoa.

18062009165.jpg

18062009164.jpg

18062009166.jpg

Parasta verkko-ostoksissa kuitenkin oli, että ne toimitettiin mahtavassa pahvilaatikossa:

verkaloota.jpg

****

A New Lantern and New Shoes

Today Neulakko turns into a fashion blog (sort of). Instead of showing you what I have made, I’ll show you what I have purchased.

I received a package from Battle-Merchant, which was promptly delivered to my door. Some retailers send things to your door, others to the post office and some to the local supermarket, so it’s always slightly exciting to see where your parcel will end this time.

The shoes (see picture above) are a pair of  your basic frontlaced turnshoes. They’re well made, the seams are as they should be. This makes the price (about 50€) very reasonable. I might add some finishing touches, like remove that odd shapely bit above the heel. At least I’ve never seen that kind of curve on a medieval shoe before.

The lantern is a birthday present. It arrived almost a year after my birthday, since I have an amazing ability to turn the smallest things into research projects of epic proportions. At least I learned a whole bunch of things about medieval lighting solutions. (Mental note: must turn new knowledge into an article or a lecture)

Lanterns weren’t the most common means of lighting, but I decided to skip splinters and oil lamps (in a tent!) because of fire safety issues. Btw, did you know that on coastal areas people used fish oil in oil lamps? Fascinating!

Candles (for lanterns) were more of a posh item. Instead of the paraffine (?) candles we use today, medieval candles were made with tallow or beeswax and one was not supposed to mix these two.

There are quite some depictions of medieval lanterns, like on this Larsdatter page. However, I decided to skip wooden lanterns (due to fire safety). And then I of course needed a 14th century lantern. From Nothern Europe.

There is a lantern from Smithfield in England. (Same one as a line drawing.)

And then there is this, the so called lantern of  Archbishop Absolom, which I saw in the National Museum of Denmark. This lantern is also dated to the 14th century and has had a horn panel on the front. It has been attached to a wall or has had a detachable handle.

I like the concept of these tankard-shaped lanterns. Burning your fingers when carrying them is much less likely.

After these decisions I surfed practically the entire internet.

And I came across the lantern I got. It is an emulation, which sort of combines elements from both lanterns.  I think it is a very plausible option, there could have been such a lantern in the middle ages. The horn panel could maybe be a bit thinner, but when I tried it out, it did give a really good light.

(And my cat Verka thought that the box the stuff came in was the best thing ever. )

Kuvasivu valmiista

Aamun chillout-tunnelmissa koostin sivun kaikesta siitä, mitä Neulakossa on tähän mennessä saatu valmiiksi. En oikein osaa päättää onko listalla vähän vai paljon juttuja. Käsin ompeleminen vie aikansa, mutta on kyllä sen arvoista. Hmm.. montakohan metriä saumaa näissä olisi yhteensä?
Sivu löytyy täältä sekä tietenkin Kuvia-sivulta, jossa on linkit myös museokuviin.

***

Picture compilation of finished projects

Neulakko’s gallery has mostly museum pictures, so I compiled a gallery page of pictures of all the different projects I have finished during the excistence of Neulakko. Here it is!

I haven’t quite decided whether that is a lot or a little for 2 years. Handsewing does take its time but it really is worth it!

Kirjonnan Tetris

Kirjonta sinänsä on todella koukuttavaa. Oli pisto mikä tahansa, aina ennen nukkumaanmenoa on pakko tehdä vielä yksi kiemura/rivi/kuvio tai muu vastaava.

Nyt olen kuitenkin opetellut koukuttavimman kirjontapiston tähän asti. Saksalainen laskettu työ (vapaahko käännös german vounted thread embroiderystä) on ihanaa. Se on kuin Tetris: pistot pyörivät mielessä ja silmissä hyvän tovin senkin jälkeen kun kehyksen on malttanut laskea käsistään.

Aluksi tuntui, että työ edistyy kovin hitaasti. Vauhti kuitenkin kiihtyy heti, kun pääsee kuviosta jyvälle ja työtapaan sisälle. Oman aikansa tämän pussukan valmistuminen kuitenkin ottaa, mikään nopea projekti se ei ole. Mutta työ kulkee näppärästi mukana ja on mitä mainioin kesäiltojen harraste. Sillä jos tässä työssä jos missä vaaditaan hyvää valaistusta.

Tässä alla pikkaisen sumea kuva oman työni alusta. Vaikka alkuperäiset ovat olleet silkkiä ja pellavaa, teen ainakin tämän ensimmäisen ohuella villalangalla. Säästelen kalliimpia silkkilankojani siihen asti kunnes olen tullut hieman taitavammaksi. Veera-villakanka sopii tähänkin hyvin. Monissa ohjeissa suositellaan myös DMC-kirjontalankaa, mutta omiin hyppysiini se tuntui liian modernilta vaihtoehdolta, vaikka olisikin saatavilla helposti, halvalla ja monissa väreissä. Onneksi villasta voi tehdä hyvän ensikappaleen.

12062009135.jpg

Jos haluat aloittaa omasi, suosittelen malleja ja ohjeita tältä mainiolta sivustolta: A Stitch Out of Time

Lisäys: Lisää hienoja malleja täällä: Medieval Arts and Crafts
****

Tetris for Embroiderers

I find embroidery to be quite addicitive in general. There’s always one more line/row/pattern to finish before bedtime/leaving for work/having to put the frame down.

However, German counted thread embroidery may be the most addictive embroidery style I’ve ever encountered. It sticks to you like playing too much Tetris. Close your eyes and all you can see are the little stitches lining up and forming patterns. Almost spooky. Before this, I hadn’t really been very keen on counted styles of embroidery. But now I’m having great fun!

In the picture you can see the beginning of my embroidery, which will eventually be an embroidered pouch. There’s still quite a bit to do, but I seem to be going faster as I get more familiar with the pattern.

My embroidery is done in a very fine wool thread, since I wanted to save my precious silk thread for a time when I have more experience. Many embroidery sites recommend using DMC embroidery floss (cheap, easily available and similar to silk), but it just seemed too modern of a choice for my taste. And the Veera thread seems to work just fine, although the preserved originals are all done in silk and linen thread.

And here’s a great starting point with instructions and patterns for those of you who want to start a project of their own: A Stitch Out of Time 

Edit: More fine patterns available here: Medieval Arts and Crafts

Ihmisiä suviyössä

Tapahtumantäyteinen kesäkausi on alkanut, vaikka sää on ollut ajoittain jäätävää. Viikonlopun tapahtumassa oli mahdollisuus koeajaa vermeensä ja varmistaa että kaikki on käyttökelpoista kesää varten.

Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa tapahtumaan ja nähdä taas kaikki kivat tyypit! Suviöissä ruoka oli ainutlaatuisen hyvää ja tunnelma niin mainio, ettei jäätävä kesäsääkään päässyt sen pahemmin hyydyttämään. Markkinoiden tarjonnasta löytyi uusi kippo ja komeat sakset. Kiitos kaikille järjestäjille!

Uusi hihaton päällysmekko oli ensi kertaa käytössä. Se on jo nyt oikein kiva, vaikka siitä puuttuu koristelu. Teen vielä kapeaa, yksiväristä lautanauhaa kaula- ja hiha-aukkojen ympärille.

helvari2.jpg

Mekko edestä

helvari1.jpg

Mekko sivulta. Kämmenen vieressä näkyy rypytys. (Ja naamassa karseet ilmeet) Unohdin lettini kotiin joten tällä kertaa tuli huntua käytettyä hieman eri tavalla. Mukava se on näinkin!

Pidän tässä mekossa monesta asiasta.

Kangas on aivan ihanaa: sen timanttikuvio tekee pinnasta elävän ja saan tiettyjä kiksejä siitä, että sen värit ovat lampaan omia värejä. Lankoja ei siis ole värjätty. Se on pehmeää ja sitä on ollut aivan mainiota ommella. Kuvio piilottaa armeliaasti sen tosiasian, että mekkoa tehdessä on koottu kaavat luovasti kappaleista.

Hiha-aukot ovat massiiviset, mutta kauniit. Mekko tuntuu toimivan. Se pysyy hyvin paikoillaan kahden neulan ja yhden pienen soljen avulla. Olkapäät eivät lipsu. (Tämä on ollut aiemmissa näissä helvetinikkunamekoissani ongelmana)

Kaavan lainasta on kiittäminen Sahraa. Se muokkaantui käsittelyssäni hieman, mutta mielestäni mekon perustoimivuus tulee juuri tästä alkuperäisestä kaavasta.

Haasteellisinta projektissa oli pieni kangasmäärä. Ihana timanttivilla oli melko kallista, joten otin sitä vain 2 metriä, vaikka Sahra neuvoi kahta ja puolta. Käytin kankaan todella tarkasti. Eniten huoletti tulisiko helmasta riittävän leveä, sillä mikään ei ole ahdasta päällysmekonhelmaa ärsyttävämpää.

Mekossa on kiilat ainoastaan sivussa. Osan kiiloista jouduin vielä palastelemaan kasaan pienemmistä palasista. Lopulta ne muistuttivat kärjetöntä kolmiota. Kärjettömän kolmion muotoisia kiiloja on keskiaikaisissa vaatteissa, usein juuri kädentien alla. Ja kiiloja koottiin palasista ja kankaan kanssa pihisteltiin keskiajallakin, joten sinänsä olin varmoilla vesillä järkeilyni kanssa. Helvetinikkunamekkoa askarrellessa ei nimittäin oikeastaan ole mitään kovin varmaa kaavatietoa johon tukea. Jonkinlaista apua sain espanjalaisista kuninkaallisten hautavaatteista, vaikka ne ovatkin suosikkivuosisataani vanhempia. Lisäksi ajattelin Turussa tehtyä rekonstruktiota joka pohjaa turkulaisiin löytöihin (tutkimus siitä kai paraikaa työn alla) ja Tanskan Middelaldercentretissä kuvaamaani mekkoa.

Koska pyrin kokoonrääppimilläni kiiloilla maksimoimaan helman, mekosta tuli lanteilta hieman liian iso. Ratkaisin ongelman ja paransin mekon istuvuutta laskostamalla kiilan yläosan kädentien alaosasta. Se toimi mainiosti. Mekon istuvuus parani huomattavasti ja koko homma näyttääkin paremmalle. Laskostusta on mekoissa käytetty, mallin laskoksiin otin norjalaisesta Uvdalin löydöstä, jossa tosin koko mekon etu- ja takakappaleet on laskostettu.

****

Summer Nights in a New Dress

The summer season has opened! And what better way to kick it off than wear a brand new dress? I wore my new surcot, which is nearly finished – it onlye lacks the tablet woven bands I’m currently weaving.

(See pictures above, never mind the stupid faces I managed to pull once again when having my picture taken.)

I’m really rather happy with the surcot. The diamond twill fabric is lovely, especially since the colors are the natural colors of the wool – i.e. the fabric hasn’t been dyed. It fits well and stays put very nicely, which isn’t always the case with sideless surcots.

I started working with a pattern from my friend Sahra, modifying it a bit to adjust to the amount of fabric I had. My sources of inspiration were the Burgos surcoats (although they are spanish and older), a dress I saw at Middelaldercentret as well as a reconstruction of a dress based on textiles in Turku (publication forthcoming).

The biggest challenge was making the dress with just 2 metres of fabric. I had to be quite creative and create gores out of small scraps of cloth. Luckily the pattern in the fabric hides all those seams really well.

Because of the fabric challenges and the fact that I tried to make as full a ”skirt” as possible, the dress was a bit big at the hips. I solved this problem by pleating the tops of the gores. Pleating was a known and used tailoring technique, so using it seems justified. The pleats are made like as the pleats on the Uvdal gown.