Joskus tapahtuu niin paljon kerralla, että mahduttaminen yhteen postaukseen käy työlääksi. Nyt on niin. Viime viikkoina on tullut polkaistua leirikausi käyntiin Ruotsissa, opittua paljon uutta, koeponnistettua uusi mekko, aloitettua kansainvälinen museoviikko lempimuseossani Kööpenhaminassa ja hankittua ihania uusia kirjoja. Näistä aiheista riittää moneksi.
Aloitetaan siis ihan alusta. Aloitin leirikauden poikkeuksellisesti Ruotsista. Sahra ehtikin blogissaan kertoa maanmainiosta reissustamme enemmän. Oli hauskaa nähdä vanhoja tuttuja pitkästä aikaa ja samalla tutustua uusiin ihmisiin, sellaisiin joita on ”tavannut” vain verkossa. Oli inspiroivaa oppia uusia asioita mm. metallin valamisesta, vöistä, kankaista ja muusta kivasta. Päässä on niin paljon uusia ideoita, että suhisee. Ennen kaikkea tekee mieli leiritarpeita.
Opetin itse käsinompelua ja päähinejuttuja onnistuneesti. Kansainvälinen yleisö on haastavaa (koska pää raksuttaa kolmen-neljän kielen välillä) mutta mainiota. Opin samalla itsekin pistojen nimiä mm. ruotsiksi, saksaksi ja hollanniksi niitä yhdessä tapaillessamme. Markkinat linnalla olivat tunnelmalliset. Iltaisin tuli kukuttua myöhään.
Sää jätti paljon toivomisen varaa, mutta onneksi olin valmistautunut lämpimällä mekolla. Mekko ehti ennen leiriä saada nappeja vyötärölle asti. Leirillä tein lisää nappeja, mutta kolean sään takia mekolla oli niin paljon käyttöä, ettei niiden kiinnittämiseen tullut oikein sopivaa hetkeä. Mutta mekko toimi juuri niinkuin pitikin. Se oli lämmin, melkein vedenpitävä ja mukava. Ilman sitä olisin ollut syväjäässä kosteankolealla kelillä. Kuten kuvasta näkyy, käytin oikeastaan kolmea villamekkoa päällekkäin, vaikka kaksi olisi se ns. oikeaoppisempi määrä.
Toinen kurjan kelin selättäjä oli varustus jaloissa. Patiinien, nahkakenkien, neulakinnassukkien ja housusukkien yhdistelmä on jokseenkin lyömätön. Tarvoin sateessa ja kuravellissä, mutta jalat olivat aina lämpimät. Vaikka kengät kastuivatkin pariin otteeseen, jalkoja ei palellut kertaakaan. Ihan ihmeellistä oikeastaan.
Kaiken kaikkiaan tekemättömien toukokuu on lähtenyt hyvin käyntiin.
- lämmin mekko valmiiksi (ihan valmis se ei vielä ole, nappeja kaivataan)
- korjaa kaksi paria housusukkia
- korvaa vyön irronneet niitit uusilla, tee lisää reikiä
- kiristä kaksi pellavaista aluspaitaa tukevammiksi
- uusi nyöri rukousnauhaan
- korjaa patiinit (tosin ryökäle halkesi uudestaan, mutta muut korjaukset pitävät)
- tärkkää ryppyhuntu
***
Sometimes life just gets too much for one post. In the past weeks I have started the camping season in Sweden of all places, visited my favourite museum in Copenhagen, almost finished my new warm dress (and already worn it a lot) and acquired a heap of new wonderful books. So I have a lot to say!
I guess I’ll start with an outfit post.
The times in Sweden were excellent, but the weather miserable. Thankfully I had my new warm dress with me! I had almost finished the dress, the only thing that was missing were buttons from the waist down. That wasn’t going to stop me from wearing it. During the camp I made more buttons, but the weather didn’t really allow for me to start putting them on, since I needed my warm dress! The dress did exactly what it was supposed to do: keeping me warm, dry and comfy. It is one of those items that make you look a bit huge, especially when worn slightly incorrectly over TWO wool dresses instead if just one. But I don’t really care, since it stopped the cold and wet weather from getting to me.
Another wonderful thing was the pattens – turnshoes – needlebound socks – wool hose -combo. My feet were perfectly warm in all the rain, mud and cold weather. As amazing as it is, my feet were warm even when they got a bit wet a couple of times.
(See pics above)
I learned a ton of new stuff on things like metalwork, belts, weaving and fabric. My head is buzzing with new ideas. Mostly I feel a really big need for new stuff for our camp. I also taught handsewing and tailoring as well as some things on 14th century headdresses. An international audience is a bit of a challenge with all the languages, but it pays off too: now I know, thanks to my students, a lot of textile terms in Swedish and German.
It was also great fun seeing people I hadn’t seen in years as well as meeting fab new people or meeting people in real life (vs. their blogs) for the first time. And me and my fabtastic travel mate Sahra laughed so much it was nearly fatal. Speaking Swedish rocks too. The market at the castle was really neat. In the evenings I stayed up too late and had good times. The usual. :)
My list for May is progressing well:
- finish warm dress (not actually finished yet, but wearable)
- repair two pairs of hose
- replace missing belt studs on belt, make more holes to fit smaller waist
- tighten two linen underdresses/shirts
- make a new lace to string up a rosary with
- repair pattens (The toe part probably needs to be completely replaced at some time though)
- starch frilled veil
