{"id":28,"date":"2007-06-03T22:23:11","date_gmt":"2007-06-03T19:23:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.neulakko.net\/?page_id=28"},"modified":"2013-10-20T20:27:19","modified_gmt":"2013-10-20T17:27:19","slug":"herjolfsnes-mekko","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neulakko.net\/?page_id=28","title":{"rendered":"Herjolfsnes-mekko"},"content":{"rendered":"<p>Mitattuna l\u00f6ydettyjen vaatekappaleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, Herjolfsnes on Euroopan keskiaikaisten vaatel\u00f6yt\u00f6jen ykk\u00f6nen. 1920-luvulla Gr\u00f6nlannin eurooppalaisasutusta tutkittaessa l\u00f6ydettiin muinaisen Herjolfsnesin hautausmaa. K\u00e4\u00e4rinliinoina k\u00e4ytetyt vaatteet olivat s\u00e4ilyneet melko hyv\u00e4kuntoisina.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" id=\"image27\" style=\"margin-top: 5px; margin-bottom: 5px;\" title=\"Herjolfsnes-puku Tanskan kansallismuseossa\" alt=\"Herjolfsnes-puku Tanskan kansallismuseossa\" src=\"http:\/\/www.neulakko.net\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/152-5253_IMG.thumbnail.JPG\" width=\"95\" height=\"128\" align=\"left\" \/><\/p>\n<p>Kaivauksissa l\u00f6ydettiin kokonaisia huppuja, hattuja, mekkoja, sukkia sek\u00e4 lukuisia vaatteiden kappaleita. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vaatteet ovat Tanskan kansallismuseon kokoelmissa K\u00f6\u00f6penhaminassa. Vaatteista suurin osa on ajoitettu 1300- ja 1400-luvuille.<\/p>\n<p>Vaikka Gr\u00f6nlannin asutus oli kaukana Eurooppalaisista kulttuurikeskuksista, vaatteet ovat on selke\u00e4sti eurooppalaisia. Et\u00e4isyyden huomioonottaen, vaatteiden samankaltaisuus mannereuroopasta tehtyjen l\u00f6yt\u00f6jen kanssa on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n suuri. Gr\u00f6nlannin asuttajat eiv\u00e4t siis suinkaan el\u00e4neet eristyksiss\u00e4 muusta maailmasta.<\/p>\n<h4><\/h4>\n<h4>T\u00e4st\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t ohjeet 1300-1400 luvun mekon tekemiseen &#8211; kaava, sovittaminen, napit ja ny\u00f6ritykset.<br \/>\npdf : <a href=\"http:\/\/www.neulakko.net\/wp-content\/uploads\/2010\/03\/Herjolfsnes-mekko2.pdf\">Herjolfsnes-mekko<\/a><\/h4>\n<p>Mekko-ohje perustuu <a href=\"http:\/\/www.personal.utulsa.edu\/~marc-carlson\/cloth\/herjol38.html\" target=\"_blank\">l\u00f6yt\u00f6\u00f6n numero 38,<\/a> joka todenn\u00e4k\u00f6isesti kuului naiselle. Kuitenkin miehelle kuulunut <a href=\"http:\/\/www.personal.utulsa.edu\/~marc-carlson\/cloth\/herjol41.html\">mekko numero 41 <\/a>on hyvin samankaltainen leikkaukseltaan. Samaa kaavaa voi hyvin soveltaa my\u00f6s miehen pitk\u00e4n mekon tekemiseen.<\/p>\n<p>Ohje on per\u00e4isin vuodelta 2002. Vaikka sen j\u00e4lkeen uuden tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 mekosta on saatu lis\u00e4\u00e4 tietoa, ohje on silti varsin toimiva. Olen tehnyt ainakin viisi mekkoa mekon numero 38 logiikalla, kaavaa tarkoituksen mukaan muokaten.<\/p>\n<p><span style=\"font-weight: bold;\">T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin jotain tarkennuksia ja lis\u00e4selvennyksi\u00e4 ohjeeseen:<\/span><\/p>\n<p>Sivukiilojen leikkaustapa ei vastaa alkuper\u00e4ist\u00e4 mekkoa, vaan on leikkuusuunnitelmassa kankaans\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 toisenlainen. Alkuper\u00e4isess\u00e4 sivukiilat oli leikattu vinoon. (Eli vinottain suhteessa kankaan kuteeseen) T\u00e4m\u00e4 leikkuutapa tekee villasta joustavaa ja mahdollistaa entist\u00e4kin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n istuvuuden ja laskeutuvuuden, mutta vie todella paljon kangasta.<\/p>\n<p>Ohjeen neuvo suoran ja vinon sauman yhdist\u00e4misest\u00e4 seuraa monien muiden saman l\u00f6yd\u00f6n mekkojen logiikkaa, jossa vinoon leikattu reuna yhdistyy suoraan. Se saa helman laskeutumaan kauniisti. Miksi p\u00e4\u00e4tin soveltaa sit\u00e4 n\u00e4in t\u00e4ss\u00e4, en tied\u00e4. Oivalluksen alkuper\u00e4 on vaipunut unholaan.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4isen mekon kiilat ovat kaavapiirroksissa jokseenkin pitk\u00e4kaulaisen pullon muotoisia, mutta ohjeen mukaisessa kaavan leikkuvaiheessa ne ovat suorakulmaisia. Ne voi my\u00f6s leikata kapeahkoina kolmioina. Kiilat muotoutuvat mekkoa istutettaessa jokaisella omanlaisikseen, riippuen my\u00f6s siit\u00e4, miten tiukaksi mekon haluaa itselleen istuttaa.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen mekko oli istuva, mutta ei tiukka. Se puettiin vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4n yli. Kun olen k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 kaavaa tiukemmin istuvien mekkojen tekemiseen, olen j\u00e4tt\u00e4nyt osan sivukiiloista pois ja lis\u00e4nnyt etukappaleeseen ny\u00f6rityksen tai napituksen.<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4\u00e4 tietoa Herjolfsnesist\u00e4:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.personal.utulsa.edu\/~marc-carlson\/cloth\/herjback.html\" target=\"_blank\">Marc Carlsonin Herjolfsnes-sivu<\/a> (jolta tosin uupuu uusimman tutkimuksen jutut)<\/p>\n<p>N\u00c3\u00b8rlund, Poul (1924) Buried Norsemen at Herjolfsnes: an archaeological and historical study.&#8221;\u009d Meddelelser om Gronland: Udgivne af Kommissionen for ledelsen af de geologiske og geogrfiske undersogelser i Gronland. Bind LXVII. C.A. Reitzel, Copenhagen.<br \/>\n(Melkein mahdoton saada, tosi harvinainen)<\/p>\n<p>Osterg\u00c3\u00a5rd, Else (2004) Woven Into the Earth. Textiles from Norse Greenland. Aarhus University Press, Aarhus.<\/p>\n<p>Kuvia l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on <a href=\"http:\/\/www.neulakko.net\/galleria\/thumbnails.php?album=2\" target=\"_blank\">Gallerian Nationalmuseet-kansiossa<\/a><\/p>\n<p><a href=\"\/\/www.pinterest.com\/pin\/create\/button\/\" data-pin-do=\"buttonBookmark\" data-pin-color=\"red\" data-pin-height=\"128\"><img decoding=\"async\" src=\"\/\/assets.pinterest.com\/images\/pidgets\/pinit_fg_en_rect_red_28.png\" \/><\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mitattuna l\u00f6ydettyjen vaatekappaleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, Herjolfsnes on Euroopan keskiaikaisten vaatel\u00f6yt\u00f6jen ykk\u00f6nen. 1920-luvulla Gr\u00f6nlannin eurooppalaisasutusta tutkittaessa l\u00f6ydettiin muinaisen Herjolfsnesin hautausmaa. K\u00e4\u00e4rinliinoina k\u00e4ytetyt vaatteet olivat s\u00e4ilyneet melko hyv\u00e4kuntoisina. Kaivauksissa l\u00f6ydettiin kokonaisia huppuja, hattuja, mekkoja, sukkia sek\u00e4 lukuisia vaatteiden kappaleita. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vaatteet ovat Tanskan kansallismuseon kokoelmissa K\u00f6\u00f6penhaminassa. Vaatteista suurin osa on ajoitettu 1300- ja 1400-luvuille. Vaikka Gr\u00f6nlannin asutus &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/neulakko.net\/?page_id=28\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Herjolfsnes-mekko&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":4,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"footnotes":""},"class_list":["post-28","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P3uIb4-s","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=28"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1667,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/28\/revisions\/1667"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}