{"id":22,"date":"2007-05-27T22:34:23","date_gmt":"2007-05-27T19:34:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.neulakko.net\/?page_id=22"},"modified":"2010-02-24T20:22:03","modified_gmt":"2010-02-24T18:22:03","slug":"bockstenin-suomiehen-huppu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/neulakko.net\/?page_id=22","title":{"rendered":"Bockstenin suomiehen huppu"},"content":{"rendered":"\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\"><span style=\"font-style: italic;\">Juttu on julkaistu keskiaikaseuran lehdiss\u00e4 joskus 90-luvun loppupuolella. <\/span><\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Bockstenin suosta Ruotsista l\u00f6ydettiin vuonna 1936 ruumis, joka on per\u00e4isin 1300-luvun alkupuolelta. Bockstenin mieheksi nimetyll\u00e4 ruumiilla oli yll\u00e4\u00e4n hyvin s\u00e4ilynyt miehen puku. Suosta kaivettiin tunika, huppu, viitta, sukat, nahkakeng\u00e4t sek\u00e4 vy\u00f6. Suo-olosuhteiden ansiosta vaatteet olivat s\u00e4ilyneet l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti, ainoastaan ompeleet olivat maatuneet.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Bockstenin l\u00f6yt\u00f6 on esill\u00e4 Varbergissa, ks. <a href=\"http:\/\/www.bockstensmannen.se\/\" target=\"_blank\">http:\/\/www.bockstensmannen.se\/ <\/a><br \/>\nL\u00f6yt\u00f6 esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s mainiossa kirjassa Bockstensmannen och hans dr\u00e4kt <span style=\"font-style: italic;\">(Nockert, Margareta (1985) Bockstenmannen och hans dr\u00e4kt. Stiftelsen Hallands l\u00e4nsmuseer, Halmstad and Varberg<\/span><span style=\"font-style: italic;\">) <\/span><\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\"><span style=\"font-style: italic;\"><br \/>\n<\/span><\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Arkeologisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 tehtyjen viivapiirrosten avulla on helppoa tehd\u00e4 itselleen sopivat , keskiaikaiset kaavat ja niist\u00e4 vaatteet. K\u00e4yt\u00e4n Bockstenin miehen huppua esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten viivapiirroksen perusteella voidaan piirt\u00e4\u00e4 kaavat omien mittojen mukaan.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Huput olivat 1300-luvulla yleisi\u00e4 p\u00e4\u00e4hineit\u00e4: Niit\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t miehet ja naiset kaikissa yhteiskuntaluokissa. Naisten huput olivat usein edest\u00e4 napitettavia ja avoimia. Napitettu huppu on helppo pukea my\u00f6s hunnun p\u00e4\u00e4lle. Hauska piirre hupuissa on h\u00e4nt\u00e4, jonka pituus ja leveys vaihtelivat muodin mukaan, yleens\u00e4 se oli pitk\u00e4 ja kapea. My\u00f6s hupun hartiaosan eli viitan pituus vaihteli, varhaisimmissa hupuissa se ulottui usein hartioiden alapuolelle, my\u00f6hemmin se saatettiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokonaan pois.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Bockstenin miehen vaatetuksen alkuper\u00e4isist\u00e4 v\u00e4reist\u00e4 ei ole varmaa tietoa, sill\u00e4 suo on vuosisatojen kuluessa v\u00e4rj\u00e4nnyt vaatteet uudestaan. Hupun v-kiila (b) on mielenkiintoinen yksityiskohta, se on selke\u00e4sti eriv\u00e4rinen kuin hupun muut osat. Muita koristeita alkuper\u00e4isess\u00e4 hupussa ei ole. Huppua voi koristella kirjonnalla tai lautanauhoilla. Hupun alareunaan voi tehd\u00e4 koristeleikkauksen leikkaamalla siihen ns. <span style=\"font-style: italic;\">&#8221;d\u00e4gej\u00e4&#8221;<\/span> (engl. dagged edges), heraldisia koroja tai lehtikuvioita. Koristeleikattua reunaa on turha huolittella vuoraamalla. Huovutetusta villasta leikatut koristeet eiv\u00e4t purkaudu.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Bokstenin miehen hupun kaava (kuva 1.) on monimutkaisen yksinkertainen. Huppu on koottu monista paloista kankaan s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi. On mahdollista, ett\u00e4 se on koottu viitan tai tunikan valmistuksessa syntyneist\u00e4 j\u00e4m\u00e4paloista. Sopivia j\u00e4m\u00e4paloja l\u00f6ytynee my\u00f6s jokaisen keskiaikaharrastajan kaapista. Materiaaliksi suosittelen riitt\u00e4v\u00e4n paksua villaa, sill\u00e4 huppu on ensisijaisesti ulkovaate. Sopivasti huovutettu, takkikankaaksi tarkoitettu villa lienee paras materiaali, se ei purkaudu helposti ja on jonkin verran vedenpit\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Tein oman huppuni viittakankaan j\u00e4mist\u00e4, eik\u00e4 kangasta ollut haaskattavaksi. Jouduin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n muutaman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen sauman huppuun, ett\u00e4 kangas riitt\u00e4isi. My\u00f6s alkuper\u00e4isen hupun tekij\u00e4ll\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n niukasti kangasta. T\u00e4st\u00e4 kertovat pienet palat, joiden avulla hupun reunaa on py\u00f6ristetty. Kappaleiden kokoamista pienemmist\u00e4 palasista ei tulisikaan kaihtaa, se on mit\u00e4 keskiaikaisinta. Kangas kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mahdollisimman perusteellisesti.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Arkeologista kaavaa hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4 en suosittele turhalta vaikuttavien saumojen pois j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4: se voi vaikuttaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon vaatteen toimivuuteen. Perusneuvoni onkin, ett\u00e4 saumoja voi lis\u00e4t\u00e4, mutta niit\u00e4 ei kannata v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Kannattaa luottaa siihen, ett\u00e4 keskiajan r\u00e4\u00e4t\u00e4lit osasivat asiansa.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p style=\"margin-bottom: 0cm; font-weight: bold;\">Kaavan piirt\u00e4minen<\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Mitta, jonka mukaan hupun kaavoitus aloitetaan, on kasvojen, eli hupun aukon ymp\u00e4rys. Kokeile mittanauhalla peilin edess\u00e4, kunnes sopiva mitta l\u00f6ytyy. Muista, ett\u00e4 hupun pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 pysy\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 mahtua mukavasti p\u00e4\u00e4n yli. On parempi tehd\u00e4 aukosta liian ison kuin liian pieni.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\"><img decoding=\"async\" id=\"image21\" title=\"Bockstenin huppu\" src=\"http:\/\/www.neulakko.net\/wp-content\/uploads\/2007\/05\/bocksten.jpg\" alt=\"Bockstenin huppu\" align=\"left\" \/><\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Esimerkiksi tulostettuna kaavakuvassa aukon ymp\u00e4rys on 3.3cm. Eli 3.3X = oma mittasi. T\u00e4ll\u00e4 kaavalla, jakamalla oman mittasi 3.3:lla, saat kertoimen kaavan muille mitoille.<\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Eli: oman huppuni aukon tulisi olla 68cm, joten 68:3.3=(noin)20. T\u00e4m\u00e4n kertoimen (20) avulla lasken esim. koko kaavan leveyden 5.8cm X 20=116cm.  Sama laskutoimitus kaikille muille mitoille ja olet valmis kokoamaan oman kaavasi.<\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Kiinnit\u00e4 huomiota hupun hartiamittaan. Harteikkaille miehille hupun hartialeveys voi tuntua liian ahtaalta. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4miseksi voi lis\u00e4t\u00e4 hupun takasaumaan lis\u00e4kiilan tai suurentaa etukiilaa.<\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Piirr\u00e4 kaava ensin paperille, asettele paperia kankaalle, mieti mihin laittaa saumoja ja mihin ei. Arvioi kaavaa silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti: n\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 silt\u00e4, ett\u00e4 se mahtuu p\u00e4\u00e4llesi? Harkitse ja pid\u00e4 mietint\u00e4tauko. Leikkaa kappaleet kankaasta.<\/p>\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Ompele ensin kaikki eri kappaleet yhteen., etukiilaa (a ja b) lukuun ottamatta. Ompele seuraavaksi yhteen takasauma ja hupun h\u00e4nt\u00e4. Ompele etukiilakolmio a kiinni kappaleeseen b. Istuta v-kiila (b) etusaumaan. Huolittele hupun aukko ja reunat. Suosittelen hupun ja muidenkin keskiaikavaatteiden ompelemista k\u00e4sin. Varsinkin kiilojen asettelu on k\u00e4sin ommellessa paljon helpompaa.<\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\">\n<p><p style=\"margin-bottom: 0cm;\">Lis\u00e4\u00e4 keskiaikaisia kaavoja viivapiirroksista: viivapiirroksia arkeologisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4<br \/>\n<a href=\"http:\/\/www.personal.utulsa.edu\/~marc-carlson\/cloth\/bockhome.html\" target=\"_blank\">Marc Carlsonin sivuilta &gt;&gt;<\/a><\/p>\n<p style=\"margin-bottom: 0cm;\" lang=\"sv-SE\"><span style=\"color: #000000;\"><span style=\"font-size: small;\"><br \/>\n<\/span><\/span><\/p>\n<p><a href=\"\/\/www.pinterest.com\/pin\/create\/button\/\" data-pin-do=\"buttonBookmark\" data-pin-color=\"red\" data-pin-height=\"128\"><img decoding=\"async\" src=\"\/\/assets.pinterest.com\/images\/pidgets\/pinit_fg_en_rect_red_28.png\" \/><\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juttu on julkaistu keskiaikaseuran lehdiss\u00e4 joskus 90-luvun loppupuolella. Bockstenin suosta Ruotsista l\u00f6ydettiin vuonna 1936 ruumis, joka on per\u00e4isin 1300-luvun alkupuolelta. Bockstenin mieheksi nimetyll\u00e4 ruumiilla oli yll\u00e4\u00e4n hyvin s\u00e4ilynyt miehen puku. Suosta kaivettiin tunika, huppu, viitta, sukat, nahkakeng\u00e4t sek\u00e4 vy\u00f6. Suo-olosuhteiden ansiosta vaatteet olivat s\u00e4ilyneet l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti, ainoastaan ompeleet olivat maatuneet. Bockstenin l\u00f6yt\u00f6 on esill\u00e4 Varbergissa, &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/neulakko.net\/?page_id=22\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Bockstenin suomiehen huppu&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":4,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"footnotes":""},"class_list":["post-22","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P3uIb4-m","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=22"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":494,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/22\/revisions\/494"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/neulakko.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}