(SCROLL DOWN FOR ENGLISH)
Viikonloppuna sain vierailla elämäni mullistaneen miehen luona. Melkein 20 vuotta sitten ostin kirjan Bockstensmannenista – ja se laukaisi vimmatun kiinnostuksen tekstiiliarkeologiaan ja mahdollisimman alkuperäisiin lähteisiin. Vaikka Bockstenin mies on varsin tuttu ja perinpohjin tutkittu, kovasti odottamani kohtaaminen toi paljon uutta!
Bockstensmannen on todennäköisesti Ruotsin tunnetuin arkeologinen löytö keskiajalta, julkkis tavallaan. Vuonna 1936 suolta löydettiin sinne joskus 1300-luvulla haudatun murhatun miehen jäännökset. Turve oli säilönyt miehen asukokonaisuuden kaikkine osineen (kasvikuituja lukuunottamatta), joten löytö kertoo meille todella paljon. Mitä kaikkea suosta löydettiin, voi katsoa lisää Bockstensmannenin omilta sivuilta ja Digitalt museumista.
Kaikki ei kärsineet vilua ja nälkää
Jäänteiden perusteella kyseessä ei ole talonpoika, vaan virkamies tai ehkä käsityöläinen. Miehessä ei ollut rankan ruumiillisen työn jälkiä, päinvastoin elintasosta kertova pieni mahapömppö ja elintasosairauden alkumerkkejä. Olihan hän kuollessaan keski-ikäinen. Viimeisen elinvuotensa mies oli asunut Varbergissa, ehkä työskennellyt sen linnan palveluksessa jossa hänen jäännöksensä nykyisin ovat. Miehestä on saatu DNA:ta, jota tutkitaan. Kiinnostavia uusia tietoja tulossa!
Pitäisi itsekin käyttää jalkarättejä
Housusukkien päällä mies käytti jalkarättejä, jotka oli leikattu käytetyistä vaatteista ja muista ylijäämäpaloista. Jalkarätit – mikä nerokas juttu. Elävöittäjänä on tullut tutuksi se keskiajan yleinen riesa eli märät, kylmät ja puhki kuluvat sukat. Aion ehdottomasti kokeilla sukkien päällä tätä helppoa ja halpaa ratkaisua. Jalkaräteissä näkyy miehen jalanjälki ja toinen rätti paljastuu tarkemmassa tarkastelussa muodikkaan vaatteen kaula-aukoksi. Kiehtovaa!
Se V ei kyllä varmaan ollut siinä hupussa
1990-luvulla tehdyssä puvun rekonstruktiossa viittaan kiinnitetty, asun ainoa värikäs osa eli punainen V:n muotoinen kappale siirrettiin huppuun. Aikanaan perustelu tuntui ihan toimivalta, mutta nyt kun sen näki livenä, tuntui ettei se siinä kyllä oikeasti ole voinut olla. Eikä museokaan enää ole satavarmasti tämän tulkinnan takana. Keskiaikaisissa vaatteissa nimittäin palasteltiin, mutta harvoin ilman ilmeistä syytä miksi. Nyt olen taipuvainen ajattelemaan, että V olisi sittenkin ollut viitassa. Uskoisin että se on vahvistanut olkasaumaa alareunasta sillä puolella, jolla viitta on avoinainen.
Mikä ihmeen juttu oli vyöllä
Kaikkea ei tosiaan tunnisteta, vaikka ne ovat hyvin säilyneenä suoraan silmien edessä – kuten esimerkiksi tätä nahkaista juttua jonka sisällä on villaa. Se roikkui miehen vyöllä. Teorioita on ollut, kuten kukkaro jonka pussiosa olisi leikattu pois, mutta mitään ei ole voitu varmasti todistaa.
Mystinen kolmipistekiinnitys housusukissa
Jaloissaan miehellä oli räsyjen lisäksi housusukat, kuten pitääkin. Ja se tiedetään muuten varmasti, sillä ne eivät löytämisen yhteydessä tulleet pöyhityksi kuten ylävartalon vaatekappaleet. Sukat olivat löysästi jalassa istuvat ja niissä on erikoinen kiinnitys nahkanyöreillä. Sukissa ei ole jälkeäkään nyörinrei’istä, vaan nyörit ovat kiinni sukissa. Sinänsä sukat on tosi fiksua kiinnittää niin, että veto jakautuu kolmeen kohtaan yhden sijasta, mutta toistaiseksi on epäselvää miten sukat pysyvät ylhäällä. Museon mallinuken sukat on kuulemma kiinnitetty perinteisesti, koska nauhasysteemi on mysteeri. Jonkun pitäisi sitä kokeilla!
Väreistä ei tiedetä
Nyt kaikki vaatteet ovat sitä V:tä lukuunottamatta värjäytyneet suossa punaruskeiksi ja ne tukevat yleistä (väärää) uskoa siihen että keskiajalla kaikki olisi ollut tylsän ruskeaa. On kuitenkin melko todennäköistä, että vaatteissa olisi alunperin ollut väriä, sillä ovathan ne malliltaan (joskaan ei materiaaliltaan) muodikkaita eikä, kuten alussa todettiin, kyseessä ollut köyhä talonpoika. Mutta kehityksen kehittyessä voi olla, että löydetään keino jolla saadaan vaatteessa piileviä värinjälkiä esiin.
Miten toimiva ja ihana kokonaisuus on
Kun Bockstensmannenin asukokonaisuuden näkee kokonaisuudessaan ja varsinkin museon hienosti ennallistaman miehen mallinukkeversion päällä, ei voi olla ihastelematta. Se on niin oikea, kokonainen ja mukavan ja toimivan oloinen asu. Ihmettelen, miksei se ole elävöittäjämiesten keskuudessa nykyistäkin suositumpi – eikä vain mekko vaan koko asu, viittaa myöten. (Katsokaa esim tätä Rikun Bocksten – mekkoa, onko parempaa vaatetta, kysyn vaan?)
*****
This weekend I got to see a man that led my life to where it is now. Nearly 20 years ago I bought a book on the Bockstensmannen find – and it triggered a al lot of all this – my deep interest in archaeological textiles and working from original sources. Although the I’ve probably read about everything ever published on the very thoroughly investigated Bocksten man, this much awaited encounter taught me new things.
Bockstensmannen is probably Sweden’s most famous archaeological discovery from the Middle Ages, a celebrity of sorts. In 1936, the remains of a man murdered sometime in teh 14th century were found in a peat bog. The bog had preserved the man’s outfit exceptionally (with the exception of vegetable fibers). For a closer look on what lla was found, have look at his pages or on Digital museum.
Everyone was clearly not starving
His remains clearly show that the Bocksten man was not a peasant, but maybe an officer of sorts or perhaps a skilled craftsman. He shows no signs of doing hard physical labour. Instead, he is a middle aged man that has a bit of a stomach and the beginnings of a disease brought on by living comfortably. The last year of his life he had lived in Varberg, perhaps employed at the castle where his remains now are. Dna samples have been obtained and are now being studied. More interesting discoveries are on the way.
Foot wraps are something to consider
On top of his hose the man wore foot wraps, which had been cut from worn clothing and fabric scraps. Foot wraps – what a clever thing. Living history has aquainted me with the very medieval problem of wet and cold feet as well as hose wearing out. Foot wraps seem a cheap, easy and historical aid to all these issues, which I will definately try out in the coming season. If you look closely at the foor wraps, you can see the man’s footprint on them so you see how it was wound arounf the foot. And on closer inspection one of the wraps turns out to be a cut off fashionable neckline form a garment. Fascinating!
That V probably wasn’t on that hood after all
In the 1990’s conservation repairs were done on the outfit and the only colourful detail, a v-shaped madder-red piece was moved from the cloak onto the hood. (the seams have all disappeared and the clothing on the upper body was disturbed upon discovery so there is room for interpretation) Then, the reasoning seemed quite solid, but now when I saw it with my own eyes, not so much after all. And the museum are no longer a hundred precent behind the placement on the hood either. Medieval clothing used piecing a lot, but rarely without any obvious reason why. Now I am inclined to think that V would, after all, belong on the cloak. I believe that had enforced the shoulder seam opening at the side where the cloak was open.
What is that thing hanging on the belt
Even in this thoroughly researched find, not all puzzles are soleved or all items recognised. Not even if they are well preserved directly in front of the eye – such as the leather THING inside of which is wool. It hung on his belt. There are theories like it being a purse with the wool bag part cut off, but nothing has been certainly proved.
Mysterious leather thong system on the hose
On his legs the man wore hose as one did at that time. And this, by the way, is known for sure, because they were still on him as he was removed from the bog and remained undisturbed, unlike the clothing on his upper body. His hose were loosely fitting and have a very special fastening with leather cord. On the hose there are no traces of lacing holes for laces that would attach his hose to the breeches belt. In a way a three-point suspension system is very clever because the pull on the fabric is divided onto three points instead of just one, but how exaclty did it work? The museum mannequin that wears a reproduction on the outfit has hose that are conventionally attached hidden under his tunic, because the museum researches didn’t crack the mystery of the hose suspension either yet. Someone should try it!
The colors remain hidden
Now all the clothes, apart from the madder-red V mentioned above, are a reddish brown – because of the peat bog. So they support the widespread (false) belief that all of the clothing of the Middle Ages would have been a dull brown. However, it is quite likely that the clothes would have originally been dyed, because after all, they are somewhat fashionable in their design (even if not in the type of fabric). And as I mentioned earlier, on a man that was not a poor peasant. So far all the reseach has provided no trace of the colors but I wouldn’t declare them lost forever. Methods develop and we may some day know if there was color on him.
What a wonderful outfit it is
When you see the Bockstensmannens the outfit as a whole, you cannot but admire it. Especially on the museum’s mannequin with the facial reconstruction based on forensics, it becomes so REAL, so correct, complete, funtional and comfy. I wonder why not all men doing medieval living history are not dressed like that all the time? And not just the tunic (which is popular, although most versions are shorter than the original) but the whole outfit, cloak and all. (See, eg, this Riku’s inspired by Bocksten – dress, can there be a better item of medieval clothing?)