Voisiko jo olla kesä? Voisiko tulla aamu, jolloin herätessä näyttää tältä? Voisiko nenään tuoksua heinä, savu ja villa?
Could it please be summer already? Could it be a morning where I wake up and this is what I see? Could everything smell of grass, smoke and wool? Please?
***
On ikävä uutta pellavaista Histentsiltä ostettua telttaa, joka ulkoa näyttää tältä:
I miss my new linen pavillion from Histents, which looks like this:
Ja kun on oikein kuumaa ja aurinkoista, se näyttää tällä tavalla löpsäkältä, koska pellavakangas on huippupaksunakin sillä tavalla eläväistä.
And when it is very warm and sunny, it looks droopy like this – since linen changes like that. Even if it is super duper thick.
Kun telttaa pystyettiin ensimmäistä kertaa oltiin vähän että oijoi, tuliko tästä liian pieni (kun kokoa on 2,5 x 4 metriä – edellisessä oli huimat 3x6m). Teltta kun muistuttaa malliltaan isoja telttoja – mutta on vain paljon pienempi. Mutta se on kokoaan suurempi. Sisälle mahtuu kaksikin nukkumaan mukavasti ja yhdellä on ruhtinaallisesti tilaa. Tilaa on kahdelle pedille ja pöydälle.
Sitä paitsi yritän pakata aina keskiaikaisemmin ja kevyemmin. Se tuntuu toimivan.
****
When it was set up for the first time we were a bit concerned about this size. Did it turn out to be too small (after all it’s 2,5 meters x 4 meters compared to my previous one – which was too big and found a new happy home because of that). The slightly humorous thing about this pavillion is that it’s like the big pavillions – only smaller. But it really is bigger on the inside. You fit two people fairly cozily and one person has what feels like loads of space. There is room for 2 beds and a table.
And I try to pack more medievally as well as lighter and lighter anyway  – and it seems to be working.
Teltta on luonnonväristä pellavaa ja aluksi jännitti olisiko sisällä hirveän pimeää. No ei. Lisäksi teltta on vaalentunut muutaman jokseenkin aurinkoisen  leirin aikana yllättävän paljon.
***
This was my first unbleached linen pavillion. At first I wondered whether it was going to be really dark inside – but it has become lighter in the sun (surprisingly) quickly!
Historian elävöittämisen ihanuus on jatkuva kilvoittelu itsensä kanssa. Kuinka olla uskottavampi ja historialle uskollisempi? Itse ajattelen olevani olen menneisyyden ihmisille velkaa sen, että pyrin parhaani mukaan antamaan realistisen kuvan heidän elämästään.
Tässä viisi juttua, joilla aion hioa omaa olemistani vuonna 2015.
***
One of the best things about historical re-enactment is the possibility to challenge oneself endlessly: How to give a better portrayal and be as authentic as possible? The way I see it is that what we owe to the people of the past is to give a realistic portrayal of their life.
Oikeastaan aika iso osa keskiaikaisista vaatteista ei nyt ole…uhmmm…varsinaisesti nykyisen kauneuskäsityksen mukaan imartelevia. Mutta itseään pitääkin tällistellä aikakauden kauneuskäsityksen mukaan. Silloin hupsu röyhelö päässä, kilometrien korkuinen otsa ja kalmankalpeus keskikesällä oli juurikin sitä mitä tavoitellaan. Vieraan aikakauden kauneuskäsitykseen pääseminen on vaikeaa, mutta vähän välttämätöntä. Kotoa on vaikea poistua jos näyttää mielestään hassulta.
Oikeastaan tunnen itseni aina kauniiksi keskiaikavaatteissa, sillä omien mittojen mukaan tehdyt, mainioista luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat niin ihania. Vaikeinta on ollut luopua meikkaamisesta. Olen ihminen joka rakastaa meikkaamista. Minua ei näe edes lähikaupassa ilman eyelineria, meikkivoidetta, luomiväriä ja koko hoitoa. Keskiajalle on kuitenkin mentävä paljain kasvoin (tietäen, että juuri silloin päätyy esim. lehteen tai turistien kuva-albumeihin, aaargrh). Mutta se on minulle kasvattavaa, iholle hyväksi ja uskollista historialle.
***
A fairly large amount of medieval clothes are not… ummm… actually flattering according to our current standards of beauty. This is why one should strive to look at yourself through a medieval looking glass. Back then an oddball frill on the top of your head, a super high forehead and being as pale as chalk at midsummer was exactly how things were supposed to be. Getting a deep understanding of the beauty ideals of a foreign time and culture is hard but very nececessary. It’s hard to leave the house thinking you look funny.
Actually, I feel pretty in medieval clothing, because made to measure clothes in lovely natural materials are just so…lovely. The hardest thing for me has been giving up makeup. Because I love makeup. I don’t even go to the corner shop without eyeliner, shadow and the lot. Going medieval means going au naturel (knowing that is exactly when you will be photograpehd by journalists and tourists arghhhhh) But it builds my character, is good for my skin and true to history.
 2. Parsi, kierrätä ja käytä uudelleen / Mend, recycle and reuse
Decretals of Gregory IX (Pilgrim and dog)
Tästä olen alkanut ennenkin (ks. Parsimisesta ja Ei mitään vanhaa päällepantavaa), mutta pitäisi muistaa parsia ja palastella vaatteitaan enemmän. Ei välttämättä ole mentävä yhtä pitkälle kuin tämä läpiparsituissa vaatteissa kulkeva pyhiinvaeltaja, mutta vaatteita on hyvä kuluttaa ja paikkailla sekä materiaalia kierrättää edelleen uudeksi. On luovuttava siitä modernista hassutuksesta, että vain uusi olisi kaunista. Historiallisuuden lisäksi bonuksena on, ettei tylsiä juttuja kuten uusia alusmekkoja ja sukkia ole tehtävä jatkuvasti, vaan voi keskittyä  kiinnostavampiin projekteihin. Lisäksi paikkaaminen ja kierrätys säästää kangasta ja siten rahaa.
***
I’ve been going on about this before (see Mending ja I’ve nothing old to wear), but there should be even more mending, patching and recycling! Ok, not necessarily going as far as this pilgrim in his outfit that seems to conisist of nothing but patches – but still working on dumping the modern idea that only new clothes can be beautiful. There is also an added bonus: saving on material costs and time! No need to be constantly making boring stuff like underdresses and hose – just patch them up and get into more interesting projects!
3. Jätä puolet kotiin / Take less stuff
Romance of Alexander
Onhan tämä harrastus yhtä hienojen tavaroiden haalimista ja tekemistä, mutta niitä kaikkia ei tosiaan ole pakko ottaa aina mukaan. Kun katselee aikakauden kuvia, huomaa miten niissä vallitsee viehättävä minimalismi. Pöydät eivät pursua astioita, esillä on vain tarpeelliset työkalut eikä vyöllä roiku kuin se tarpeellinen (ja hyvin harvoin muuta kuin kukkaro – valitsin tähän kuvan jossa on poikkeuksellisen paljon roikottimia).
***
In a way this hobby is all about acquiring and making lovely items – but you don’t have to take all of them with you wherever you go. Looking at medieval imagery, a splendid minimalism is visible. Tables are not overflowing with dishes and cups, only necessary tools out when people are working and very few things actually hang on girdles (I picked an image with an exceptional amount of things hanging).
4. Halkaise vyösi  / Split your belt in two
Effigy of Katherine Mortimer
Vyöt, varsinkin naisten vyöt (ja ne vyöt jotka eivät kannatelleet siis miekkaa), olivat huomattavan kapeita. Niiden arvioidaan yleisimmin olleen jotain noin puolitoista senttiä leveydeltään (ks. mm Dress Accessories) – tämä arvio perustuu mm. solkien leveyteen, vyömaakarien killan sääntöihin ja veistoksiin kuvattujen vöiden leveyteen. Aikanaan sain kaksi vyötä yhden hinnalla kun leikkasin halki vanhan vyöni ja vaihdoin soljet replikasolkiin. Hyvä diili! Nyt olen tosin hankkimassa vieläkin kapeampaa vyötä.
***
Belts, especially women’s girdles (these swords that were not meant to hold a sword), were surprisingly narrow. It’s been estimated that they’ve  commonly been less than 1,5 cm (See Dress Accesories, for one) . This estimate is based on buckles, girdlers regulations and girdles on statues (see above). Once upon a time I cut my belt in half and got two belts from one. Now I’m looking at getting an even narrower girdle, though.
5. Dumppaa älypuhelin / Ditch the smartphone
Mea culpa, studying my iPhone in Turku in 2012
Englantilainen sosiaalihistorioitsija Ruth Goodman kertoo kokemuksistaan eläessään viktoriaanista arkea (ja uudesta kirjastaan) ja nostaa esiin tärkeän pointin (korostus oma).
As for the internet, phones, TV, radio and all other forms of modern media, there are withdrawal symptoms. Initially, I have a touch of guilt about being uninformed about world events, and another parcel of guilt about being out of reach of friends, family, and colleagues. It passes. What rises instead is a stronger connection with the here and now, with what is happening at this moment in my life, with the people who are physically present. Perhaps this is my favourite thing about trying to live in the past. It seems paradoxical that living in the past makes me live in the present, but it does. No vicarious life through a screen, but real people to talk to and real things to do.
Ennen älypuhelimia kännykät jätettiin helpommin jonnekin kassin pohjalle tapahtumissa. Mutta älypuhelimia tuntuu olevan vaikeampi jättää – niillä kun otetaan kuvia ynnä jaellaan olemistaan sosiaalisessa mediassa. Samalla kärsii yksi elävöitysharrastuksen parhaista puolista: irrallisuus arjesta, nykymaailmasta, maailmanpolitiikasta ja uutisvirrasta. Dumppaamalla älypuhelimen on pääsee irti maailmasta ja on vahvemmin läsnä siinä hetkessä jossa oikeasti on. Ja se on pienten vieroitusoireiden arvoista.
***
Before smartphones it was easier to leave your phone when going to events. But smartphones seem to tag along. We use them to take pictures and share our experience over social networks. But doing that loses one of the best things about living history: the detachment from your everyday life, the modern world, world politics and news feeds. Ditching your smartphone means a stronger connection to the moment you are actually living in and a better presence with the people you are with. Definately worth the withdrawal symptoms.
1. Pellavalankaa puurullilla / Linen thread on wooden reels
Eripaksuisia valkoisia ja luonnonvärisiä pellavalankoja puisilla rullilla. Valkoista ohutta lähinnä huntujen ompeluun, luonnonväristä kaikkeen muuhun. Värjäämätön pellavalanka oli keskiajalla yleisin ompelulanka ja se onkin ihan mainiota. Tosin on vaikea luopua siitä modernista pinttymästä, että kankaan ja langan pitäisi olla saman väristä. Â Mutta se ei haittaa: suurin osa ompelupistoista on semmoisia, ettei luonnonvärinen lanka juuri näy päällepäin.
Linen thread, the most common medieval sewing thread, in different thicknesses and in white and natural. I use the white mainly for veils and the natural for almost everything else. It does take a while to lose the modern notion of thread and fabric always having to match – but since most seams are so clever that the sewing thread hardly shows, it just really is not an issue even.
2. Sekalaisia villa- ja silkkilankoja / Miscellaneous silk and wool threads
Ompelurasiassa pyörii myös villa- ja silkkikeriä, joita käytän vaatteiden viimeistelyyn: nyöreihin ja semmoiseen. Luksus-silkkilanka on lyömätöntä napinlävissä.
I always have some random wool and silk in my sewing box. I use them on the finishing touches: cords and such. And there is nothing better than the luxury silk for buttonholes.
3. Neulakot / Needle cases
Neulakko on neulojen koti. Nahkaisessa ja tinaisessa neulakossa säilytän niitä neuloja, jotka eivät ole käytössä. Neulakoiden malli on Lontoostä peräisin.
The needle case: where the needles live. In my leather and pewter cases, I store the needles I’m not using at the moment. Both needle cases are made after originals from London.
4. Ompelu- ja nuppineuloja / Sewing needles and pins
Ehkä kaikista tärkein välineistö on tässä. Hyviä ja oikeasti ompeluun soveltuvia reproduktioneuloja on aika vaikea löytää. Ostan niitä melkein aina jossain näkiessäni, mutta mieluisia on vaikea löytää. Hyvä neula ei saisi taipua älyttömästi ommellessa ja sen neulansilmän pitäisi olla niin hyvin hiottu, ettei se tartu lankaan. Lisäksi neulan olisi hyvä olla sopivan terävä, vaikka sitä voikin itse myös säätää. (ks kohta 5).
Ompelunuppineulat ovat aika samanlaisia kuin huntuneulat, mutta koska pidän eniten aika pitkistä huntuneuloista, ompelua varten olen hankkinut lyhyitä nuppineuloja. Nuppineuloja ei tarvitse niin huisia määrää kuin mitä on modernissa neularasiassa (mikä on kappalehintaan nähden onni), sillä opettelemalla pääsee käsinommellessa pahimmasta nuppineulariippuvaisuudesta eroon. En ole löytänyt yhtään oikea-aikaista esimerkkiä neulatyynyistä, joten käytössä olevat neulat ovat esillä villapalassa. Â Hyvin tuntuvat viihtyvän.
Perhaps the most important tools. Good and actually useful reproduction sewing needles are notoriously hard to find. I buy some almost everytime I find them somewhere – but still I have a hard time finding ones I like. In my opinion, a good needle shouldn’t bend a lot (excessively anyway) when sewing and the eye should be finished well enough so that it doesn’t snag the thread. And of course it should be suitably sharp, although you can also do some sharpening yourself (see 5.)
My sewing pins are like my veil pins, only shorter. A good thing is (considering the price) that you don’t need as many pins in medieval hand sewing as you do in modern machine sewing. I try to wean myself off my habit of excessive pinning – and it works.
I haven’t found a late 14th depiction of a needle cushion, so I keep the needles I am using at the moment in a piece of wool fabric. It works out ok.
5. Hiomakivi / Whetstone
Hiomakivi neulojen teroitusta tai tarvittaessa tylsyttämistä varten.
A whetstone for sharpening or when necessary for un-sharpening (probably not a real word) my needles.
6. Neulakinnasneula / Awl or needle binding needle
Neulakinnasneula ja metallinen kirjoitustikku (ei kuvassa) ovat mainioita työvälineitä nyörinreikien venyttelyyn.
Awls – I use a wooden needle binding needle or my metal stylus or my bone awl (not pictured) for lots of things, but most importantly to stretch out lacing holes.
7. Ompeluvahaa
Ompeluvaha on ehdoton kaveri pellavalangalla ompeluun – tosin joskus käytän sitä silkinkin kanssa. Vaha auttaa lankaa olemaan menemättä kierteelle ja solmuun. Vaha on enimmäkseen mehiläisvahaa.
Sewing wax – an important sidekick for linen thread (I also use it on silk sometimes). The wax keeps the thread from rolling up into itself and knotting up. My sewing wax is beeswax and also apparently has some secret ingredients.
8. Â Pikkusakset/ Snips
Näillä saksilla ei leikata kangasta vaan lankaa. Teräväkärkisillä pikkukeritsimillä kuvan alareunassa voi myös purkaa epäonnistuneita ompeluksia ja leikellä napinläpiä.
These little snips are not for tailoring but for cutting threads. The pointy ones that look like little shears I use also for ripping apart seams and cutting button holes.
9. Sormustin / Thimble
En oikeastaan ikinä käytä sormustinta (vaan ompelen reiän sormeeni), mutta kun käytän, se on tämä avokärkinen keskiaikaisen sormustimen kopio.
I don’t usually use a thimble (instead, I frequently sew a hole into my finger), but when I do use one, it is this open replica of a medieval thimble.
10. Pikkuinen silityskivi / Small seam smoother
Grönlannin Herjolfsnesistä oli löydetty tämmöisiä pieniä saumansilityskiviä. Sehän toimii! Varsinkin pellavaa ommellessa kivellä saa aseteltua saumat todella litteiksi jo ommellessa.
Seam smoother stones have been found from norse Greenland – and they are actually really handy! Especially when sewing linen, a small stone like this lets you make crisp folds and flat seams while sewing.
Herjolfsnesin löydöistä tehty Lilli Fransenin, Anna Nörgaardin ja Else ÖstergÃ¥rdin kaavakirja Medieval Garments Reconstructed on saatavilla nyt pdf:nä ilmaiseksi verkosta! /
”Kirja siis kannattaa ehdottomasti ostaa jos on kiinnostunut keskiajan pukeutumisesta, mutta sen pohjalta työskennellessään kannattaa käyttää omaa harkintaa ja muokata kaavaa itselleen sopivaksi tarvittavista kohdista. Niinkuin nyt aina kaikissa käsityöprojekteissa, keskiajalla ja tänään.”
Lilli Fransen’s, Anna Nörgaard’s and Else ÖstergÃ¥rd’s book ”Medieval garments reconstructed” has been made available as a free pdf! Oh the beauty of sharing knowledge on the Internet!
”All in all I think the book is a worth while purchase to everyone interested in medieval clothing. However, when making garments with the help of this book it is good to give the project good thought and fit the pattern to match ones persona size and shape. But then again, that is something that has to be thought about whenever one is making clothes. Like I”™m sure they did in medieval Herjolfsnes.”
Breakfast time in Hollola. Breakfast can be a feast when shared with people that feel like family. Picture by Mervi
Thank you for all the lovely comment entries for the book competition! I think it’s fantastic to see how many of them echo that it is not only a matter of what you eat, but where you eat and with whom. The people you share your table with, the sounds of the camp around you and the smoke from the open fires.
The comments were so lovely that I couldn’t choose, not even with the help of the authors – so we decided to draw a random number. Also, the authors loved your replies so much that they donated another book! So today we have two very lucky winners.
The first book goes to SarahW, who summed up beautifully how porridge can be the best when shared with friends:
”But I think my favourite memories are from our simple porrige and bread breakfasts, when there”™s just us in the group there, in various stages of dress (and indeed wakefulness), planning the day. It has an almost family feel to it that I love.” -Â SarahW
The second book goes to Maria MiM who created a medieval meal from disgusting sausages and vegetables:
”All the others, mostly Italians, broiled the sausages. We tried too, but we could not eat those salty sticky things, bah. So, what to do? Squeeze all the sausage meat out of the casing, mix it with some bread and spices, roll nice meat balls and cook them with all the vegetables in some kind of stew” -Maria
The winners should email me their mailing addresses at neulakko@iki.fi and for everyone else – the postage is still free if you get the cookbook via the publisher (see link below):
Telttameitsie! Ja muutama huntutyyli! / Tent selfie! And a few veil styles!
Tänä viikonloppuna vietetään Hollolassa keskiaikatapahtumaa jo kymmenennen kerran! Tällä kertaa paikalla on myös 1300-lukuun keskittyvä sotaleiri. Sotimisen lisäksi leirissämme voi saada helpotusta keskiaikaisiin tyyliongelmiinsa – koskivat ne sitten mekkoja, kankaita tai päähineitä.
Minulla on ilo pitää vastaanottoa yhdessä mekkoekspertti Christine Carnien ja kangasasiantuntija Maria Neijmanin kanssa. Elinan huntuklinikalla saa vinkkejä hunnun pitämisestä päässä tyylikkäästi ja pysyvästi – oma huntu ja neuloja kannattaa ottaa mukaan. Demonstroin myös muutamien huntutyylien pukemista.
Vastaanottomme palvelee Hollolassa la-su klo 10-13 (tauko sotatoimien ajan).
Ehkäpä kietaisen ainakin telttaselfieissä näkyvät hunnut! (Telttaselfieiden luonnollinen selitys on, että aluksi käytin puhelinta peilinä, sitten tuli otettua selfie ja sitten koko selfiehomma lähti lapasesta.)
****
This weekend it is time for Hollola’s very own medieval event, which is on for the 10th time! This time there will also be a 14th century war camp. Besides war, we will be hosting a clinic for all those with medieval fashion/clothing woes.
The clinic is open 10-13 on Saturday and Sunday (with a break for war).
Dress specialist Christine Carnie will help with dress-related things  and fabric connoisseur Maria Neijman will answer fabric questions. I will give tips and hands on help to keep your veils looking good and also stay put. Bring your own veils plus pins! I will also hold how to-demonstrations of a couple of styles.
Perhaps I will demo the styles in the tentselfies! (The whole tentselfie thing happened when I was camping and first used my phone as a mirror. Then I took a selfie. Then it just got out of hand.)
My friends cook book for medievalists – orginally called Sahramia, munia ja mantelimaitoa has just been published in English. I have received a signed copy of that I will pass on to one fortunate reader (one that doesn’t know Finnish).
The book is a delightful compilation of tried and tested medieval recipes that are easy to cook almost anywhere – at home or in your own encampment.
Since the book features food that has been a part of my favourite medieval food experiences, I would like to hear about your favourite food moments!
To enter the competition, leave a comment (and remember to include your email or other contact) and tell me about your favourite medieval food moment! What did you eat, where and why was it special? And if you haven’t had medieval food yet (and you really should, so you need the book) share any other food moment. Enter by monday 28.7, the winner will be announced on 29.7.
Olin Yle Puheen iltapäivässä keskustelemassa siitä, mikä keskiajassa oikein kiehtoo! Puimme keskiajan imago-ongelmia ja sitä, mitä keskiaika on jättänyt perinnöksi. Lähetys on jälkikäteen kuultavissa Yle Areenassa täällä.Â
****
I was on the radio, discussing what is it about the Middle Ages that people find so interesting! The show is available online, but in Finnish (naturally).
Turun keskiaikamarkkinoiden torstain seminaarin ohjelma on julkaistu ja vaikuttaa todella kiinnostavalta! / Turku Medieval market seminar programme is out and looks interesting! (Finnish only)
TUCEMEMS järjestää Turun Keskiaikaisilla markkinoilla torstaina 26.6.2014 klo 12 alkaen suurtorin Vanhalla Raatihuoneella (Vanha Suurtori 5, Turku) päiväseminaarin matkustamisesta ja liikkumisesta keskiajalla ja uuden ajan alussa. seminaarin ohjelma ja abstraktit täältä.
Meitsie! Käsi hautapaasiasennossa! / Selfie! Hand in effigy pose!
Tässä minä olen, sovittelemassa keskiaikavaatteitani ensimmäistä kertaa piiiitkään aikaan!
kuva: Historiska.se
Vaatteiden sopivuus on ensiarvoisen tärkeää, sillä suuntaamme pian Iloisen Joutsenen Mervin ja Rikun kanssa Tukholman Historiska Museetiin Visbyn taistelusta 1361 kertovan näyttelyn avajaisiin (samma pÃ¥ svenska). Otsikon verilöyly on siis se kuuluisa tanskalaisten ja gotlantilaisten Visbyn muurin ulkopuolella huipentunut taistelu, jonka uhrit haudattiin joukkohautoihin. Näiden hautojen kaivausten löydöt ovat esillä näyttelyssä, tulossa on myös uusia analyysejä näistä tunnetuista löydöistä. Avajaisissa 1300-luvun elämää esitellään myös työnäytöksissä, joihin meidät kutsuttiin osallistumaan. Hauskaa!
Ohjelmassa on myös muotinäytös, jonka takia ehdin olla etvaksen jännittynyt siitä, että mitä jos mikään vaatteeni ei mahdukaan. Mutta onneksi keskiaikamekkoon voi luottaa! Ne näyttävät edelleen ihan järkeviltä, vaikka näistä kuvista onkin lähtenyt reilu 20 kiloa. Ainoa suurempi menetys on (koska raskauskilojen lisäksi lähti myös muuta painoa) palavyön muuttuminen niin suureksi, että se valuu lanteilta alas. Buu.
Osa teistä varmaankin muistaa vielä lupaamani lettiohjeen. Se on edelleen tulossa! Otin ohjetta varten kuvia tammikuun alussa, mutta siihen aikaan vuodesta on hurjan huono valaistus, joten en ole kuviin oikein tyytyväinen. Kuvat piti ottaa uudelleen, mutta pian sen jälkeen hiukset alkoivat pudota päästä (ei hätää, se on normaalia) ja juuri nyt ohimoleteistäni tulisi takuulla surkeat suiperot. Olen arponut asiaa suuntaan ja toiseen, mutta päädyin siihen että teen ohjeen niillä huonoilla kuvilla.
Ps. Matkapuvustokin on hyvässä jamassa, sillä Iloisella Joutsenella on hieno jengipuvusto Porukkapaidasta!
***
This is me, trying on my medieval clothes for the first time in a loooooong while!
Having clothes that fit is essential, since I am, together with fellow Merry Swans Riku and Mervi, participating in the opening ceremonies of  a new exhibition at the Historiska Museet (Historical museum) in Stockholm, Sweden! The exhibition is called Medieval Massacre and it is about the famous battle of Wisby in 1361. The one where the danes fought the people on Gotland and many people ended up buried in the mass graves. The excavations from these graves are presented in the exhibition, with some interesting new research too. At the opening 14th century life is also illustrated via living history displays. This is what we have been invited to do. Fantastic!
There will also be a fashion show, which means that having clothes that fit is sort of essential. I was really worried that nothing would fit anymore, since I have lost more than 20 kilos since these pictures were taken. Good old medieval dresses! One can always count on them to live up to changes in life and figure. So far, the only real loss (besides twice amount of kilos I gained when pregnant, go figure) seems to be that my plaque belt is now so big it falls off my hips. Booo.
All of this TMI also has to do with the templar braid tutorial I promised. It is still in the works! I took pictures in early January, but the light was so bad they turned out not all that good. Soon after, my hair started falling out (it’s completely normal). So now my templars are puny little things compared to their usual thickness. I’ve gone back and forth thinking about what to do, but now I have decided to try work with the poor quality pictures and go ahead with the tutorial anyway. So stay tuned.
ps. Our travel wardrobe has also been upgraded, since we got these cool hoodies from Porukkapaita.Â
