Neulakko täytti viisi ja tapasin inspiraation / Neulakko turns five and I met inspiration

Terveisiä Ruotsista! Vietin siellä ansiokkaan helatorstaiviikon. Samalla viikolla Neulakko täytti puolipyöreät viisi vuotta. Aika rientää! 176 kirjoitusta joihin 627 kommenttia, kiitos niistä!

Ruotsin viikkoon mahtui paljon hyviä luentoja: kirjontaa, pukeutumisen historiaa ja metallin valamista. Niiden lisäksi oli hyviä kohtaamisia ja keskusteluja niin uusien kuin oikein vanhojen tuttujenkin kanssa. Puhuin röyhelöhunnuista. Tapahtui niin paljon, että sitä on vaikea tiivistää.

Yksi varsin erityinen kohtaaminen oli kuvassa kanssani keikkuvan Isobelin kanssa. Se nivoutuu oikeastaan Neulakon syntymäpäiviin, sillä Isobelin blogi on ollut yksi tärkeitä inspiraatioitani tämän aloittamiseen. Olen lukenut sitä kohta melkein 10 vuotta, enkä voi olla ihailematta kirjoittajan upeiden vaatteiden ja kirjontojen lisäksi teräväkatseisia näkökulmia historian harrastamiseen yleensä. Esimerkiksi tämä The past may be old, but it’s never boring… kannattaa kaikkien lukea.

Internetsit tekee välillä kyllä elämästä ja kohtaamisista omituisia – kun tapaa ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden yksipuolisen lukijatuttavuuden jälkeen, on oudosti tuttu mutta kuitenkin samalla vieras. Oli ilahduttavaa huomata etteivät ennakko-oletukseni olleet täysin harhaisia, vaan meillä klikkasi ihan mielettömän hyvin ja loppuviikosta me oltiinkin sitten kavereita, siis ”ihan niinku X” kuten kuvassa näytetään. Isobel on ihan supermahtava ja mäkin oon kuulemma Attack Laurel, mikä nyt vaan on todella siistiä.

Käsitöitäkin tuli tehtyä. Sain lomalla valmiiksi kuvissa näkyvän pikkuhupun, jota olen tehnyt ikuisuuden. Siinä on mennyt kauan siksi, että sitä on tehty muiden juttujen lomassa aina vähän kerrallaan. Kirjoittelen siitä erikseen, mutta aika kätevä siitä tuli.

Huomattavasti erikoisempaa oli, että pääsin mukaan valamaan korua historiallisesti korrektissa valu-uunissa. Uuni on tehty savesta, oljesta sekä hevosen ja karhun kakasta. (Karhun kakka on kuulemma lisätty vain tuomaan draamaa.) SvartUlvr hoiti kaikki vaikeat ja vaaralliset asiat, kuten valamisen. Mutta itse pääsin olemaan sentään hyödyllinen palkeiden käyttäjä. Palkeiden kanssa säätäminen on rankkaa ja oikeastaan meditatiivista. Tai sitten jossain muusta syystä onnistuin olemaan hetken seesteisen näköinen.

Valu onnistui, mutta koru on vielä viimeisteltävänä.

***

Greetings from Sweden, where I spent a lovely ascension day week. Meanwhile, back home in Finland, Neulakko turned five. Tim flies! Half a decade, 176 posts and 627 comments – thank you all for those!

In Sweden I took a lot of great classes: embroidery, casting and history of fashion, mostly. Then I had quite some fantastic moments with old and new friends. I talked about frilled veils. There was so much going on, so difficult to summarize it all.

One rather special encounter was Meeting Isobel, who is sitting on the fence with me in the picture above. It kind of goes well with Neulakko turning five and all, since her blog has been a big inspiration for me: blogging, costuming and otherwise. The beautiful outfits, the amazing embroideries and the insightful things she has to say about being into and ’doing’ history are worth a look at, no matter what period you may be most into (as, many of you may have noticed, Elizabethan England is not the era I have chosen to portray). This piece, The past may be old, but it’s never boring… , is a classic for one.

But I do have to say that the interwebs does create quite some odd situations. Like meeting Isobel, with whom I have had a one-sided reader relationship for almost ten years. So she feels familiar yet we were complete strangers when we met. It was nice to see that my assumptions of what she would be like for real werent completely deranged, she was awesome and that we did also really get along in real life. And as you can see, by the end of the week we were ”like this–>X”. Oh and I hear I’m an Attack Laurel too, which is just plain splendid.

Oh and I also did crafts. I finally finished a small hood, which I had been working on forever as a side project. I really like how it turned out, but I will save that for a post of it’s own.

On the more unusual front, I did some casting with SvartUlvR in an oven which was made of (well some of it) horse poop and bear poop. The manure is the important ingredient, the bear poop just adds flair and drama. He actually did most of the casting bit, but I worked the bellows! It’s quite good excercise and almost meditative.

The casting worked out well, but the item is still being finished and polished. But it was aneat experience to experience from start to finish!